Islamin suuntaukset kartalla: muslimeja hiertää kaikkien aikojen perintöriita

Islam on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Vaikka valtaosa muslimeista elää sovussa keskenään, ei ristiriidoilta tai sodilta ole vältytty. Levottomuuksien takana on usein kaksi ryhmää: sunni- ja shiiamuslimit. Ryhmien väliltä on vaikea löytää suuria eroja. Ne ovatkin ne pienet erot, jotka selittävät monia islamilaisen maailman levottomuuksia.

Ulkomaat
Kartta maailman maista, joissa on muslimienemmistö.
Maat, joissa muslimit muodostavat uskonnollisen enemmistön.Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Maailmassa on lähes 1,6 miljardia muslimia, ja luku sen kuin kasvaa. Suuri osa islamilaisesta maailmasta elää sulassa sovussa. Mutta kun veri virtaa muslimien välillä, taustalla ovat usein islamin kaksi pääsuuntausta.

Sunneilla on selkeä enemmistö – heitä on noin 80 prosenttia maailman muslimeista. Shiioja on taas arviolta viidennes kaikista islaminuskoisista. Väliin mahtuu muita uskonhaaroja. Toisin kuin sunnit ja shiiat, ne eivät kuitenkaan erottaneet kokonaista uskontokuntaa toisistaan.

Mikä sitten erottaa sunnit ja shiiat toisistaan? Kysymys on sen verran hankala, etteivät edes kaikki muslimit tiedä vastausta. Käytännön eroja ryhmien välillä on vähän.

Onkin parempi kysyä, kuka erottaa shiiat ja sunnit toisistaan. Yksinkertaisesti ryhmien välisen eron voi selittää sillä, että shiiat kannattavat profeetta Muhammedin suvun valtaa ja sunnit taas profeetan seuralaisten valtaa.

Tästä erimielisyydestä syntyi yksi kaikkien aikojen perintöriidoista.

Politiikka erottaa enemmän kuin uskonto

Pohjimmiltaan kumpikin suuntaus uskoo samoihin perusperiaatteisiin, kuten Jumalan ykseyteen ja siihen, että Muhammed oli viimeinen profeetta. Ryhmien välisessä taistelussa on kuitenkin enemmän kyse vallasta kuin uskonnosta. Konflikteissa poliittiset johtajat ovat käyttäneet uskoneroa hyväkseen.

– Ei tarvitse olla kyse suuristakaan ristiriidoista, jotta niistä voi syntyä isoja hankaluuksia. Shiioilla ja sunneilla on ollut läpi historian ristiriitaisia aikakausia. Levottomuudet, jotka nyt nähdään, eivät ole poikkeus, muistuttaa kulttuuriantropologi ja islamin tutkija Marko Juntunen Tampereen yliopistosta.

Yksi viime vuosien pahimmista sunni- ja shiiakonflikteista on käyty Irakissa. Maan entinen diktaattori Saddam Hussein kuului sunnivähemmistöön. Irakin lisäksi vain muutamassa maassa on shiiaenemmistö.

Mittakaavaltaan shiiojen ja sunnien välinen kiista on täysin omaa luokkaansa.

Valtakautensa aikana Saddam jakoi Irakin johtopaikkoja Baath-puolueensa jäsenille, joista monet olivat sunneja.

Yhdysvaltojen johtama liittouma kaatoi Saddamin hallinnon kymmenen vuotta sitten. Sodan jälkeen Yhdysvallat esti Saddamin liittolaisilta pääsyn maan uuteen hallintoon. Sitä seuranneessa valtataistelussa levottomuudet kärjistyivät sunnien ja shiiojen välillä.

Irakissa kuoli kymmeniätuhansia ihmisiä ryhmien välisissä väkivaltaisuuksissa vuosina 2006–2007. Väkivaltaisuudet jatkuvat edelleen, kun shiiajohtoisen hallituksen ja sunnivähemmistön välit ovat huonontuneet. Pelkästään syyskuussa Irakissa kuoli terrori-iskuissa yli 840 ihmistä.

Iskuja ovat tehneet pääosin sunnilaisten ääriryhmät, mutta myös shiiaradikaalit ovat aktivoituneet.

Bushin jälkeinen Lähi-itä

Siinä missä vuosikymmeniä aikaisemmin uskonnollisella suuntauksella ei ollut niin suurta merkitystä, on siitä nyt tullut monille kynnyskysymys, niin Irakissa kuin muualla Lähi-idässä. Juntusen mukaan keskeisenä vaikuttajana on ollut Yhdysvaltojen aktiivinen toiminta.

– Voidaan puhua Yhdysvaltain entisen presidentti George W. Bushin jälkeisestä Lähi-idästä. Yhdysvaltojen toimien ja shiialaisen Iranin vaikutusvallan kasvun jälkeen koko Lähi-itä on ottamassa uudella tavalla kantaa uskonnollisiin vähemmistöihin. Lähi-itä on nyt jakautunut ihan eri tavalla shiiojen ja sunnien leireihin.

Irakin väkivaltaa on myös kiihdyttänyt Syyrian sisällissota. Syyriassa valtaa pitää pääasiassa alaviittimuslimien vähemmistö, joka pitää itseään shiialaisuuden haarana. Alaviitti on myös maan presidentti Bashar al-Assad, jonka hallintoa vastaan kapinoidaan. Syyrian kapinallisista suurin osa on sunnimuslimeja.

YK:n laskelmien mukaan Syyrian sisällissodassa on kuollut tähän mennessä 100 000 ihmistä.

Presidentti al-Assadin keskeisiä ulkomaisia tukijoita ovat Iran ja Libanonissa toimiva ääriliike Hizbollah, jotka ovat molemmat shiialaisia. Syyrian ja Irakin levottomuudet heijastuvat myös muualla maailmassa, kuten Suomessa.

– Ihmiset hyvin usein inhoavat ottaa kantaa, mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Toisaalta moskeijayhteisöissä ihmiset kysyvät hanakammin, onko joku sunni vai shiia. Se näkyy myös suomalaiskouluissa. Perheille on usein keskeinen kysymys, kuka lapselle opettaa islamia, sunni vai shiia.

Tutkijan mukaan Suomessa tilannetta on muuttanut tänne muuttavien irakilaisten uskonnollinen suuntaus. Sunnien hallitessa Irakia, Suomeen tuli pakolaisina enemmän Irakin shiioja. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen.

– Suomessa uskontokuntien rajapintojen korostuminen voi johtua osin myös siitä, että tänne tulee nyt pakolaisina enemmän Irakin sunneja kuin aikaisemmin. Tilanne luo Suomeen uudenlaista poliittista jännitettä.

Sunnien ja shiiojen kiista omaa luokkaansa

Vaikka verisimmät taistelut on käyty Irakissa ja Syyriassa, riittää levottomuuksia muualle maailmaan, kuten Bahrainin saarivaltioon Persianlahdella.

Maata johtaa sunnimonarkia, vaikka maan asukkaista enemmistö on shiiamuslimeja. Arabikevään aikaan vuonna 2011 shiiaenemmistö nousi maassa kapinaan, mutta se tukahdutettiin voimatoimin. Sunnimonarkia sai apua Saudi-Arabialta ja Arabiemiraateilta. Saudi-Arabian virallinen valtionuskonto on wahhabismi, joka on sunnilaisuuden äärikonservatiivinen suuntaus.

Yhdysvaltojen toimien ja shiialaisen Iranin vaikutusvallan kasvun jälkeen koko Lähi-itä on ottamassa uudella tavalla kantaa uskonnollisiin vähemmistöihin.

– Saudit haluavat edistää konservatiivista tulkintaansa maailmalla. He ovat hyvin avokätisiä taloudellisessa tuessaan. He ovat kuitenkin hyvin tarkkoja siitä, että saudimonarkiaa vastaan ei käännytä. Niin on päässyt käymään joissakin maissa. Saudi-Arabialta on selvästi päässyt pullonhenki karkaamaan, kun osa heidän tukemistaan ryhmistä on kääntynyt monarkiaa vastaan, selittää Marko Juntunen.

Levottomuuksilta ei ole vältytty Pakistanissakaan, missä sunnilainen ääriliike Taliban yrittää ajaa maahan Islamin lakien toteuttamista. Pakistanilaiset ääriryhmät ja intialaiset äärihindut ovat myös ottaneet yhteen jo vuosia.

Nigeriassa toimiva ääri-islamilainen Boko Haram -järjestö on taas tehnyt hyökkäyksiä moskeijoihin mutta myös kristillisiin kirkkoihin.

Marko Juntunen silti muistuttaa, että sunni- ja shiiamuslimien kiista islaminuskon sisällä on ainutlaatuinen.

– Mittakaavaltaan shiiojen ja sunnien välinen kiista on täysin omaa luokkaansa.

Juttu on osa Ajankohtaisen kakkosen tulevaa Islam-iltaa, jossa käsitellään islamia Suomessa. A2 Islam-ilta lähetetään TV2:lla tiistaina 29. lokakuuta klo 21 alkaen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Etsi taulukosta:

Maa Muslimeja Muslimia Sunneja Shiioja Muut
Afganistan 99 % 28 milj. 80 % 19 %
Albania 80 % 2.5 % 100 % 0 %
Algeria 99 % 34 milj. 100 % 0 %
Azerbaidžan 99 % 8.8 milj. 25–35 % 65–75 %
Bahrain 81 % 0.6 milj. 25–35 % 65–75 %
Bangladesh 90 % 145 milj. 100 % 0 %
Bosnia ja Hertsegovina 40 % 1.5 milj. 100 % 0 %
Brunei 67 % 0.3 milj. 100 % 0 %
Burkina Faso 60 % 9.3 milj. 100 % 0 %
Djibouti 97 % 0.8 milj. 100 % 0 %
Egypti 95 % 79 milj. 100 % 0 %
Eritrea 50 % 1.9 milj. 100 % 0 %
Gambia 90–95 % 1.6 milj. 100 % 0 %
Guinea 85 % 8.5 milj. 100 % 0 %
Guinea-Bissau 50 % 0.7 milj. 95 % 5 %
Indonesia 88 % 203 milj. 100 % 0 %
Irak 98 % 30 milj. 32–37 % 65–70 %
Iran 99 % 74 milj. 5 % 90–95 %
Jemen 99 % 23 milj. 60 % 40 %
Jordania 92–98 % 6.2 milj. 100 % 0 %
Kazakstan 70 % 11 milj. 100 % 0 %
Kirgisia 85 % 4.7 milj. 100 % 0 %
Komorit 98 % 0.7 milj. 100 % 0 %
Kookossaaret 80 % 0.0005 milj. 100 % 0 %
Kosovo 90 % 2 milj. 100 % 0 %
Kuwait 85–90 % 2.8 milj. 70 % 25–30 %
Länsi-Sahara 99 % 0.5 milj. 100 % 0 %
Libanon 59 % 2.5 milj. 27 % 27 % Myös alaviitteja
ja islamiitteja
Libya 97 % 6.2 milj. 100 % 0 %
Malediivit 98 % 0.3 milj. 100 % 0 %
Malesia 60 % 17 milj. 100 % 0 %
Mali 95 % 12 milj. 100 % 0 %
Marokko 99 % 32 milj. 100 % 0 %
Mauritania 99 % 3.3 milj. 100 % 0 %
Niger 80–90 % 15 milj. 59 % 7 %
Nigeria 50 % 78 milj. 95 % 5 %
Norsunluurannikko 39 % 7.7 milj. 100 % 0 %
Oman 87 % 2.5 milj. - - ibadilaisia, 75 %
Pakistan 97 % 178 milj. 85 % 10–15 %
Länsiranta ja Gaza 98 % 4 milj. 100 % 0 %
Qatar 78 % 1 milj. 0 % 10 % wahhabiitteja, 85 %
Saudi-Arabia 99 % 25 milj. - 10–15 % wahhabiitteja, 85 %
Senegal 96 % 12 milj. 8 % 0 % suufeja, 92 %
Sierra Leone 60–70 % 4 milj. 100 % 0 %
Somalia 99 % 9 milj. 100 % 0 %
Sudan 97–99 % 34 milj. 100 % 0 %
Syyria 90–92 % 20 milj. 75 % 15–20 % alaviitteja 8–15 %,
druuseja
Tadžikistan 85 % 6 milj. 85 % 7 %
Tšad 56 % 6.3 milj. 100 % 0 %
Tunisia 99 % 10 milj. 100 % 0 %
Turkki 99 % 74 milj. 85 % 10–15 %
Turkmenistan 93 % 4.8 milj. 100 % 0 %
Uzbekistan 96 % 26 milj. 100 % 0 %
Yhdistyneet arabiemiirikunnat 90–96 % 3.5 milj. 80 % 10–15 %

Korjattu Azerbaidžan, Bahrainin, Irakin ja Iranin tiedot shiiojen ja sunnien osalta. (18.10.2013 klo 10:36)

Taulukkoon on listattu maat, joissa muslimit muodostavat uskonnollisen enemmistön. Voit järjestää taulukon tietoja eri aiheiden mukaan klikkaamalla sarakkeiden otsikoita tai hakea suoraan tekstihaulla.Lähteet: Pew Research Center, CIA World Fact Book, UN.org (Yhdistyneet kansakunnat), International Religious Freedom Report (2007, Yhdysvaltain ulkoministeriö)