Pohjalainen yrittäjyys ei ole pelkkä myytti

Kokkolan ja Seinäjoen seutukunnat ovat parantaneet eniten kilpailukykyään 90-luvun laman jälkeen. Vaasan seutu on puolestaan ollut kärkikastissa koko ajan. Tutkijan mukaan kehityksen taustalla näkyy voimakas yrittäjähenki.

talous
Grafiikka seutukuntien kilpaiukyvystä
Kalle Niskala / Yle

Valtiotieteen tohtori, aluekehitystutkija Timo Aro on vertaillut Suomen 25 suurimman kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehitystä vuodesta 1995 tähän päivään. Tarkastelussa on huomioitu bruttokansantuotteen kehitys, työllisyys, muuttoliike, kuntatalous ja alueiden väestön koulutustaso.

Vaasan seutukunta on kuulunut koko ajan kärkikastiin, Kokkolan ja Seinäjoen seudut ovat puolestaan eniten parantaneet sijoitustaan suhteessa muihin seutukuntiin.

Esimerkiksi Kokkolan seutua lama kuritti erityisen pahasti, työttömyys oli maan pahimpien alueiden joukossa ja väki valui muualla. Myös Seinäjoella oli hyvin samankaltainen tilanne.

Ei jäädä odottamaan. että valtio tai EU tekisivät ratkaisuja alueen puolesta tulevaisuuden suhteen vaan pyritään itse vaikuttamaan alueen kehitykseen.

– Pohjalaisseuduilla on kohtalaisen vahva yrittäjyysmentaliteetti, se auttaa tällaisissa tilanteissa eli ei jäädä odottamaan. että valtio tai EU tekisivät ratkaisuja alueen puolesta tulevaisuuden suhteen vaan pyritään itse vaikuttamaan alueen kehitykseen. Se näkyy vahvasti Seinäjoella, Kokkolassa ja Vaasassa.

Työllisyyskehitys maan huippua

Kokkolan seudulla tekstiiliteollisuuden loppuminen oli esimerkiksi kova isku. Työttömyysaste vuonna -95 oli noin 22 prosenttia. Vuonna 2012 se oli yhdeksän prosenttia. Kokkolan työllisyysasteen muutos onkin maan paras, Seinäjoki on tämän tilaston kakkosena.

– Kokkolan seutu, Seinäjoen seutu ja jopa Vaasan seutu ovat hyviä esimerkkejä siitä, että teollinen perusta on ollut koko ajan murroksessa ja muutoksessa jo usean vuosikymmenen ajan, mutta se on kyennyt myös koko ajan uudistumaan. Kun kehitys ja monipuolistuminen on tapahtunut pikkuhiljaa ajan kanssa, niin se on tuonut tietynlaisen suojakilven alueen muutoksille ja ne alkavat nyt näkyä tässä 2010-luvulla, analysoi Aro.

Tutkijan mukaan Pietarsaaren, Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan seudut ovatkin työllisyysdynamiikan malliseutuja koko maalle.

BKT:n kehitys oli vuosina 2008-2010 vain neljällä kaupunkiseudulla positiivista. Tässä joukossa Pietarsaari oli täysin omaa luokkaansa, sen BKT kasvoi tuolloin peräti 16,7 prosenttia kun muilla pohjalaisalueilla kehitys kääntyi pakkasen puolelle.