Seurakuntien soittokunta on tarjonnut sadoille nuorille hyvän harrastuksen

Lappeenrannan seurakuntien soittokunta täyttää 50 vuotta. Syy soittokunnan perustamiseen oli saada lapset pois kaduilta ja tarjota heille hyvä harrastus. Sama ajatus pätee nykyäänkin.

musiikki
Lappeenrannan seurakuntien soittokunta 13.11.1968

Lappeenrannan seurakuntien soittokunnan riveistä on kasvanut kymmeniä ammattisoittajia ja musiikin ammattilaisia. Mutta ihan yhtä merkittävää soittokunnalle on se, että se on tarjonnut sadoille nuorille mukavan harrastuksen - harrastuksen, josta voi nauttia myös aikuisena.

1960-luvulla Lappeenrannassa ja lähipitäjien kylissä toimi vielä useitakin - lähinnä nuorisoseurojen ja työväenyhdistysten - soittokuntia. Ne olivat pääasiassa torviseitsikoita, jollaisia Suomeen oli perustettu 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Torviseitsikot juhlistivat tanssiaisia, iltamia, juhlia ja viihdetilaisuuksia.

1960-luvulla Suomeenkin alettiin perustaa soittokuntia seurakuntien yhteyteen. Malli tuli Isosta-Britanniasta, jossa soittokunnista oli saatu hyviä kokemuksia.

Lappeenrannan seurakuntien soittokunta syntyi marraskuussa 1963

Lappeenrannan seurakuntien soittokunnan isä on Rauno Vante. Vuonna 1937 Kuusankoskella syntynyt Vante oli 14-vuotias, kun hän saapui Lappeenrantaan Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokuntaan soitto-oppilaaksi. Vanten omat soittimet olivat baritonitorvi sekä pasuuna.

Keväällä 1963 Rauno Vante havahtui siihen, että Lappeenrannan seurakunnassa on monenlaista nuorisotyötä, mutta soittokunta puuttui.

- Kävin kirkkoherra Herkko Kivekkään juttusilla ja ehdotin olisiko mahdollista saada seurakuntaan nuorisoyhtye tai puhallinorkesteri, muistelee Rauno Vante.

- Kirkkoherra Kivekäs ilmoitti, että hänellä on 3000 markkaa rahaa, joten soittokunta voitiin laittaa alulle heti.

Soittimet tilattiin Saksasta ja Ranskasta

Soittokunta oli alussa varsin vaskipitoinen. Soittimet tilattiin Joka Pojan musiikkiliiton kautta Keski-Euroopasta. Soittimia tuli yhteensä kaksitoista. Trumpettien, pasuunoiden, baritonitorvien ja tuubien lisäksi saatiin kaksi klarinettia ja yksi huilu.

Sen verran miehisenä soittamista vielä 1960-luvulla pidettiin, että aluksi soittokuntaan haalittiin vain poikia. Soittajat löytyivät poikakerhojen kautta. Lisäksi Vante houkutteli varuskunnan kantahenkilökunnan lapsia mukaan.

Rauno Vante kaivaa albumistaan kuvan soittokunnasta.

- Tässä on Pave Maijanen. Hänen soittimensa oli trumpetti. Tässä on Jouko Konttinen, joka oli Ruokolahdella myöhemmin kirkkoherrana; ja Jukka Lehtinen, joka kohta jää eläkkeelle Sammonlahden seurakunnasta.

Rauno Vantella olisi monta tarinaa soittokunnasta. Tässä yksi:

- Rakuunarykmentissä Maijasen Paven isä oli ratsuväen vääpeli ja soittokunnan vääpeli oli Eino Rissanen. Pojat olivat siihen aikaan vain valleilla leikkimässä sotaa, niin minä juttelin, että olisitteko innokkaita tulemaan soittamaan. Pave sanoi heti, että hän tulee. Niinpä olin ensimmäinen Paven musiikinopettaja.

Kun pääsykokeet oli pidetty ja kaikki soittajat valittu, aloitti Lappeenrannan seurakuntien soittokunta toimintansa 1.11.1963.

Lappeenrannan seurakuntien soittokunnan 50-vuotisjuhlakonsertti Lappeenranta-salissa 20.10.2013 klo 15. Orkesteria johtaa Jorma Lautanen.