Löytövauvan syntymäpäivän päättää lääkäri

Kaikki suomalaisvauvat merkitään väestörekisteriin heti ensiparkaisun jälkeen. Sairaalat antavat vauvalle henkilötunnuksen. Maistraattiin vauvan tiedot täytyy rekisteröidä kahden kuukauden kuluessa.

Kotimaa
Pieni vauva.
Yle

Salosta löytyneen vauvan henkilöllisyyden selvittäminen on työllistänyt poliisia koko viikon ajan. Suomalaislasten tiedot ovat yleensä aina väestörekisterissä nopeasti syntymän jälkeen. Henkikirjoittaja Raija Ahvamaa Lounais-Suomen maistraatista pitää Suomen järjestelmää aukottomana. Ahvamaa kertoo, että kotisynnytyksissäkin on yleensä terveydenhoitohenkilökuntaa mukana.

- Lapset syntyvät yleensä sairaalassa. Sairaala ilmoittaa lapsen syntymästä Väestötietojärjestelmään. Lapselle annetaan henkilötunnus Väestötietojärjestelmästä, kertoo Ahvamaa.

Löytölapsia tavataan kovin harvoin, mutta heidän rekisteröintinsä tekevät yleensä sosiaaliviranomaiset.

- Jos syntymäilmoitusta ei löydy, lääkärit arvioivat syntymäajan, sukupuolen ja lapselle annetaan henkilötunnus. Kansalaisuuslain mukaan esimerkiksi löytölapsi, joka ei saa minkään muun maan kansalaisuutta saa Suomen kansalaisuuden, kertoo Ahvamaa.

Vanhemmat käyvät ilmoittamassa kahden kuukauden kuluessa lapsen tiedot maistraattiin. Rekisteröinti-ilmoituksessa on mukana nimi, sukunimi ja äidinkieli. Jos perhe on seurakunnan jäsen, merkinnän voi tehdä seurakunnan rekisteriin ja seurakunta tallentaa tiedot väestötietojärjestelmään.

Syntymäaikansa voi tarkistaa maistraatissa

Varsinkin iäkkäät suomaiset ovat joskus epätietoisia omasta syntymäajastaan. Henkikirjoittaja Ahvamaa kertoo, että maistraattiin saapuu joskus kantaväestöön kuuluvia, jotka tulevat tarkistuttamaan ikänsä.

- Käymme papereista läpi sukuselvitystä, että löytyy henkilöluettelo, jossa henkilö on merkitty esimerkiksi kastekirjaan tai syntyneiden luetteloihin. Jos siellä on virhe, se korjataan. Sitä on hankala saada muutettua ilman todisteita, jos se päivä on sinne merkitty.

Ulkomaalaisten kohdalla tilanne on toinen. Joissain maissa syntymiä ei ole kirjattu mihinkään.

Jos syntymäilmoitusta ei löydy, lääkärit arvioivat syntymäajan, sukupuolen ja lapselle annetaan henkilötunnus.

Raija Ahvamaa, henkikirjoittaja

- Heille annetaan aika monelle syntymäajaksi ensimmäinen tammikuuta tai viimeinen joulukuuta. Vuosi on vain arvio. Syntymäaika määräytyy kuulustelujen ja arvion pohjalta, joita maahantulon vaiheessa on suoritettu. Ikä määritellään useamman kuulustelun pohjalta, kertoo Ahvamaa.

Ulkomaalaiset tulevat maistraattiin, kun oleskelulupa on saatu maahanmuuttovirastolta ja poliisilta.

Rekisteröintiä jo 1500-luvulta

Väestötietoja on rekisteröity Suomessa väestörekisterikeskuksen mukaan 1530-luvulta lähtien. Väestökirjanpitoa on Suomessa pidetty sekä valtiovallan että kirkon tarpeita varten. Kuningas Kustaa Vaasa aloitti 1500-luvulla hallinnon uudistamisen.

Vuodesta 1634 Suomessa alettiin pitää henkikirjoja. Alun perin ne olivat luetteloita ns. henkirahaa eli veroa maksavista henkilöistä. Myöhemmin henkikirjoista tuli hallinnon apuväline. Ruotsi-Suomen kirkonkirjat kuuluvat Euroopan vanhimpiin väestökirjoihin. Turun piispa Isak Rothovius määräsi jo 1628, että pappien oli luetteloitava syntyneet, vihityt ja kuolleet.

Juttua on korjattu kello 15:45. Haastateltava pyysi tarkennuksia muun muassa sairaalassa tehtävään Väestötietojärjestelmään kirjaamiseen, Suomen kansalaisuuden saamiseen ja ulkomaalaisia koskeviin käytäntöihin.