Pohjoisen pirut ja vilkkaat vainajat hyppäsivät retkeilykartalle

Kainuun erämaiden ja pikku kylien maagiset tarinat on koottu paketiksi, jossa menneisyys ja nykyhetki paiskaavat kättä. Korven taiat ja tarut eivät sovi perheen pienimmille, mutta nuoret ja aikuiset voivat kohdata ne retkeilykartalta ja roolipelistä.

kulttuuri
Ylä-Kainuun tarinakartaston piirrokset ovat Sari Hiltusen käsialaa.
Ylä-Kainuun tarinakartaston piirrokset ovat Sari Hiltusen käsialaa.Sari Hiltunen

- Tulin 2000-luvun alkuvuosina Kainuuseen töihin, ja tapahtui näin, että eräs vanhus alkoi kesken arkisen keskustelumme puhumaan yhtäkkiä tyhjösistä. Nämä tyhjösiksi kutsutut olennot olivat ennen vanhaan kesähelteellä sytytelleet peltojen reunamia, heitelleet esineitä uuni päältä ja tökkineet ja nipistelleet nukkuvia.

Kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi oli jo ennen tätä tapausta kiinnittänyt huomiota kainuulaisen vanhemman polven taikauskoisiin tapoihin ja vanhan kansanuskon pilkahteluun kainuulaisten puheissa.

Erityisesti tämä kohtaaminen sai kuitenkin nuoren naisen heräämään aiheelle.

- Sama henkilö kertoi minulle myös talon haltijasta, joka saattui muuttua pahaksi, jos sitä loukattiin. Tästä miehestä tuli mieleen, että onko edelleen ihmisiä, jotka osaavat kertoa näitä tarinoita ja ne oikeasti liittyvät näihin paikkoihin, jotka voidaan niemetä, Myllyniemi kertoo Tarinakartastonsa alkusysäyksestä.

Ylä-Kainuun Tarinakartastossa on Sari Hiltusen teoksia.
Sari Hiltusen kuvitukset luovat tunnelmaa Ylä-Kainuun Tarinakartastoon.Sari Hiltunen

Ideasta tiiliskiveksi

Satumaarit Myllyniemi päätti ryhtyä kasaamaan kokonaisuutta, jossa Kainuun pohjoisosien kuntien maagiset tarinat tulisivat yhteen alueen retkeilymaisemien kanssa. Hän ryhtyi siis keräämään tarinoita ja laittamaan niitä kirjaimellisesti kartalle.

Tarinamateriaali tuli kansallisten arkistojen kätköistä sekä kohtaamalla kainuulaiset tarinaniskijät.

Pääsin vaeltamaan esimerkiksi erään kainuulaisen suurtietäjän kotiin, katsomaan kaikkia niitä homeisia, puisia pyttyjä, käärmeastioita ja roikkuvia eläinten raatoja.

Satumaarit Myllyniemi

- Haastattelin kymmeniä ihmisiä ja kiersin maastot. Kolmessa vuodessa on saatu aikaan tällainen paketti.

Myllyniemi löysi paikalliset tarinankertojat muun muassa Ylä-Kainuun kyläyhdistyksien avulla.

- Tässä Suomussalmen, Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven alueella on 45 kylää. Marssin aina kyläyhdistyksen puheille ja kysyin, kuka on kylän paras kertoja.

Kertojan löydyttyä, tarinat tulivat helposti, Myllyniemi kertoo. Tilanteet olivat parhaimmillaan lähes hypnoottisia kokemuksia.

- Ihminen saattoi sulkea silmänsä ja painautua taaksepäin, kun muistikuvat ja tieto alkoivat vyörymään. Mahtavia hetkiä. Pääsin vaeltamaan esimerkiksi erään kainuulaisen suurtietäjän kotiin, katsomaan kaikkia niitä homeisia, puisia pyttyjä, käärmeastioita ja roikkuvia eläinten raatoja. Ne tulivat itsellenikin lähes valokuvamaisina mielikuvina, niin upeita nämä kertojat olivat.

Korpien pajatsoa ei ole tyhjennetty

Nyt sadat maagiset tarinat, arkistojen aarteet ja haastateltevien kertomaperintö, on ikuistettu tiiliskivimäiseen kirjaan.

Kirjan kylkiäisenä tulee retkeilykartta, josta löytyy tavanomaisten laavu- ja nuotiopaikkatietojen lisäksi myös tarinakoordinaatit.

Jos menee tähän metsään helatorstaina, voi nähdä monenlaista ihmettä: siellä on nähty metso laulamassa puussa, joka syttyi tuleen.

Satumaarit Myllyniemi

Kukin tarina on merkitty karttaan numerolla, jonka avulla voi etsiä paikkaan liittyvän tarinan.

Kartan tarinakoordinaatti kertoo myös, kuinka helposti saavutettavissa luontokohde on. Helpot kohteet tavoittaa autolla, vaikeimmille täytyy patikoida useita kilometrejä.

Yli 300 kohdetta sijaitsevat laajalla alueella Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen maastoissa.

Aivan koko perheen luontoretkeilyn mausteeksi Tarinakartastosta ei ole.

- Nämä vanhat, maagiset tarinat ovat kaunistelemattomia, kammottavia, pelottavia, salaperäisten erämaiden tarinoita. Nämä eivät sovi perheen pienimmille, muistuttaa Myllyniemi.

Tarinoissa nousevat toistuvasti esille levottomat vainajat, pirut, haltijahahmot, tietäjät, pedot.

- Myös Tarinakartastosta syntynyt, netistä löytyvä liveroolipeli on tarkoitettu aikuisille ja nuorille.

Tarinakartasto elää suurelle yleisölle juuri netissä (siirryt toiseen palveluun). Fyysistä kirjaa karttoineen on jaettu Ylä-Kainuun kuntiin, jotka päättävät tahoillaan, kuinka teosta käyttävät. Kirjakauppamyyntiin teos ei tule, vaan kiinnostuneet voivat tutustua kokonaisuuteen e-kirjana ja netin karttasovelluksena.

Ylä-Kainuun Tarinakartastossa on Sari Hiltusen kuvataideteoksia.
Maagisia tarinoita on kerätty 80 kainuulaiselta ja arkistoista.Sari Hiltunen

Satumaarit Myllyniemellä on sukujuuret Hyrynsalmella ja hän on jo aiemmin kerännyt ja ikuistanut kirjaksi ylä-kainuulaista parantamisen historiaa.

Ja, tuoreesta Tarinakartatosta huolimatta, työnsarkaa on nähtävissä aina vain lisää.

- Kyllä Kainuu on mahtava, siinä on säilynyt jotain autenttisuutta. Pajatsoa ei ole todellakaan edelleenkään tyhjennetty, kulttuuriantropolgi hymyilee.

Vielä yksi maaginen tarina Kainuusta. Tarina on Hyrynsalmelta, Moisiovaaralta.

- Kysyin paikalliselta mieheltä, mikä on ihanin luontopaikka ja maisema, jossa hän on käynyt. Hän totesi heti: Tulisuo, Varpusuo. Se oli hänelle läheinen erämaa. Hän kertoi, että jokaisella metsällä on oma sointinsa. Tällä alueella asui hänen kertoman mukaan metsänhaltija, joka antaa ja ottaa.

- Ja jos menee tähän metsään helatorstaina, voi nähdä monenlaista ihmettä: siellä on nähty metso laulamassa puussa, joka syttyi tuleen. Vaikka tätä metsoa ampui, niin se vain lauloi. Ja vaikka linnussa oli jo reikä, niin se lauloi vieläkin.