Poski poskea vasten -elokuvassa kolme argentiinalaista muusikkoa etsii tangon syvintä olemusta Suomesta

Kuuluisa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki on sanonut tangon syntyneen Suomessa. Tämä pöyristyttävä väite on saanut toisen suuren tangomaan, Argentiinan asiaa tuntevat tahot hämmästyksen valtaan. Niinpä kolme sikäläistä muusikkoa kera kuvausryhmän päättää lähteä kaukaiseen pohjolaan selvittämään asiaa.

kulttuuri
Kuva elokuvasta Poski poskea vasten.
Kuva elokuvasta Poski poskea vasten.Gebrüder Beetz Filmproduktion
Tähtihetken neljä tähteä keltaisena

Suomessa argentiinalaiskolmikko kohtaa niin tanssilavojen todellisuuden, suomalaisen saunan hikisen ilmapiirin kuin sorateiden taian, heidän kulkiessaan läpi Suomen, täkäläistä tangotodellisuutta tutkailemassa.

Tässä saksalaisen Vivene Blumenscheinin ohjaamassa dokumentissa seikkailevilla argentiinalaisilla tangontaitajilla riittää Suomessa ihmettelemistä. Ihmetystä herättävät yhtä hyvin täkäläinen ruoka, autiot maisemat kuin tangon meillä, aikojen muuttumisesta huolimatta, edelleen vahvana säilynyt asema. Jälkimmäistä todistavat miesten haastattelemat suomalaisen tangon taitajat ja puolestapuhujat. Tangon syvimmästä olemuksesta lausuntoja antavat mm. Aki Kaurismäki, jonka rohkea väite avaa elokuvan, pupupukuinen M.A. Numminen, laulaja ja laulunopettaja, argentiinalaiselle kollegalleen oppitunnin tarjoava Sanna Niemeläinen ja suomalaisen tangon aateliin kuuluva Reijo Taipale. Elokuvan ehdottomiin kohokohtiin lukeutuu kohtaus, jossa Taipale yrittää, tietenkin suomeksi, selvittää argentiinalaisille kollegoilleen Satumaa tangon syntyjä syviä. Tämä kauniina suvi-iltana kuvattu kohtaaminen päättyy laskevan auringon säteissä laulettuun, ihon kananlihalle nostattavaan Satumaa tulkintaan.

Mistä tango sitten todella on peräisin, siihen tämä iloluotoinen tiedokumentti ei löydä eikä etsikään vastausta. Se mikä elokuvan myötä tulee selväksi, on että suomalainen ja argentiinalainen tango eroavat toisistaan, kuin juhannus joulusta. Suomessa Satumaa on ikuisesti Satumaa. Argentiinassa tango on puolestaan vuosikymmenien myötä kehittynyt ja muuttunut, ja on edelleen osa elävää musiikkikulttuuria.

Toisaalta hyvä niin, sillä kukapa sitä juhannushiprakassaan haluaisi koettaa onneaan argentiinalaisen tangon monimutkaisissa askelissa. Sen sijaan suomalainen tango marssitahteineen, tarjoaa loistavan tilaisuuden laahata jalkojaan ympäri tanssilattiaa mykässä lähikontaktissa, perinteisimmin, vastakkaisen sukupuoleen kuuluvan partnerin kanssa.

__