Ranskalainen paradoksi eli terveeksi viinin ja juustojen voimin

Ranskassakin on pyritty viime vuosina vaikuttamaan väestön ruokatottumuksiin. Taustalla on huoli perinteisesti hoikan kansan nousuun lähteneestä painosta. Valistus on kuitenkin tepsinyt, ja ranskalaiset syövät nyt jopa terveellisemmin kuin kymmenen vuotta sitten.

Ulkomaat
Cyril Denvers
Cyril Denvers

Ranskalaiset syövät paljon kermaa, lihaa ja juustoja, eikä kevyttuotteita juuri käytetä. Silti ranskalaiset ovat pääsääntöisesti hyvin hoikkia ja sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin esimerkiksi suomalaisia selvästi harvemmin.

Vastausta tähän niin kutsuttuun ranskalaiseen paradoksiin on etsitty muun muassa välipalojen vähäisyydestä ja punaviinin maagisista ainesosista.

Pariisilaisella ruokatorilla ollaan yhtä mieltä siitä, että ranskalaisen ruokavalion salaisuus piilee ennen kaikkea hartaassa ja hitaassa tavassa syödä sekä valmistaa ruokaa.

- Meille ranskalaisille ruoka ei ole käytännön asia. Valmistamme ateriamme aikaa säästämättä ja myös istumme pöydässä loputtoman pitkään. Luulen, että hidas syöminen estää meitä sortumasta ravintoarvoltaan huonoon ruokaan, Cyril Denvers -niminen ranskalaismies sanoo.

Toinen ranskalaisten esiin nostama ruokahyve on kohtuullisuus. Kaikkea syödään ja juodaan, mutta kohtuudella.

- Emme me ranskalaiset oikeasti syö kasoittain juustoa, vaan nautimme sitä jokaisen illallisen päätteeksi pienen palan. Ehkä siksi meillä ei ole tarvetta ahmia jokaista eteen tulevaa herkkulautasta, illallisostoksiaan tekevä Charlotte Poirier arvioi.

Säännöstelyä à la française

Ranskassakin viranomaiset ovat tosin pyrkineet vaikuttamaan väestön ruokatottumuksiin. Virallisia ravintosuosituksia ryhdyttiin laatimaan vuonna 2002, kun huomattiin, että kansalaisten painokäyrä oli lähtenyt maltilliseen nousuun.

Vihanneksia ranskalaisella ruokatorilla.
Vihanneksia ranskalaisella ruokatorilla.Yle

Päivittäisen kasvistensyönnin lisäämisen sekä sokerin- ja suolansaannin rajoittamiseen tähtäävä kampanjointi kuitenkin tehosi nopeasti – ja nykyään ranskalaiset syövät jopa terveellisemmin kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Suosituksista vastaavan lääkärin Michel Chauliacin mukaan suositukset toimivat niin kauan kuin ne ovat ymmärrettäviä eivätkä turhan rajoittavia. Mistään niin abstraktista kuin ravintoaineista tai mistään niin tylsästä kuin nautintojen rajoittamisesta on Ranskassa turha puhua.

- Kansallisen ruokaohjelman virallisella nettisivulla julkaistaan etenkin kiinnostavia ruokaohjeita. Tasapainoinen ruokavalio on kokonaisuus, eikä jokaisen annoksen tarvitse olla täydellinen, Michel Chauliac sanoo.

Syöminen eriarvoistuu Ranskassakin

Ongelmana Ranskassa on, että terveysongelmat ovat viime vuosina kasautuneet tietyille ryhmille. Väestön valtaosa voi ja syö aiempaa paremmin, mutta esimerkiksi paino-ongelmat kasautuvat köyhien ja useimmiten maahanmuuttajataustaisten perheiden naisille ja lapsille.

- Köyhemmistä sosiaaliluokista tulevien lasten ylipainoisuus on selvästi muita ranskalaislapsia yleisempää. Sama pätee aikuisiin ja etenkin naisiin, Michel Chauliac sanoo.

Chauliacin mukaan köyhempiä sosiaaliluokkia edustavista naisista yli joka kolmas on ylipainoinen, kun keskimäärin heitä on ranskalaisista reilut 15 prosenttia.

Syynä on kiire ja raha. Ostoksien tekeminen tuoretorilla on Pariisissakin jossain määrin eliitin huvia – muita palvelevat yhä monipuolisemmat pikaruokapalvelut.

Annastiina Heikkilä
Kirjoittaja on Yle Uutisten Pariisin-avustaja