Väitös: Kemijoen valjastaminen synnytti trauman

Kemijoen muutos on jättänyt paikallisille kulttuurisen trauman, kertoo väitöstutkimus. Rovaniemeläislähtöinen filosofian ja kasvatustieteen maisteri Outi Autti on tutkinut Kemijoen vesivoimarakentamista paikallisten asukkaiden näkökulmasta. Vallalla oleva kertomus valjastamisesta on rakentajien määrittelemä, sanotaan Oulun yliopistoon tehdyssä tutkimuksessa.

Kotimaa
Valajaskosken voimalaitos sijaitsee Rovaniemeltä n. 10 km Kemiin päin
Valajaskosken voimalaitos. Kemijoki Oy, RovaniemiYLE / Raimo Torikka

Outi Auttin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että Kemijokivarren asukkaat ymmärtävät hyvin joen rakentamisen hyvät ja huonot puolet. Joen muutos on kuitenkin ollut paikallisille asukkaille kulttuurillinen trauma.

Autti on pohtinut tutkimuksessaan, miten Kemijoen valjastamiseen liittyvät valtasuhteet näkyvät fyysisessä ympäristössä, käytännöissä ja puheissa. Kemijoen ensimmäinen voimalaitos valmistui vuonna 1949 ja samaan aikaan käynnistyi nopea rakennemuutos koko Suomessa.

Haastatteluaineistosta nousee esiin neljä suhtautumistapaa joen muutokseen: rakentajat, selänkääntäjät, alistujat ja vastustajat.

Vallalla oleva kertomus Kemijoen rakentamisesta on ollut rakentajien määrittämä, käy ilmi tutkimuksesta. Myös vastustajien kertomus on ollut löydettävissä haastatteluista. Ja on myös muita kertomuksia, jotka ovat tähän asti jääneet marginaaliin tai kokonaan kuulematta, Outi Autti sanoo.

Kemijoen rakentamisen ensimmäisinä vuosina voimayhtiöillä oli suuri määräysvalta jokiympäristöön - olivathan valtion tuki ja lainsäädäntö yhtiöiden takana. Paikallisilla asukkailla ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristöönsä liittyviin asioihin, Outi Autti toteaa.

Filosofian ja kasvastustieteen maisteri Outi Autti väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 25.10.2013. Sosiologian alaan kuuluva väitöskirja on otsikoltaan Valtavirta muutoksessa - vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella.