Kallista vai halpaa? Meikeissä oma tarve on hintaa tärkeämpi

Suoran linjan verkkokeskustelijat olivat monta mieltä siitä, minkä hintaluokan kosmetiikkaa kaupan hyllyltä kannattaa valita. Myös mielikuvat ja etikettien lukutaito nousivat keskustelussa esiin, kuten sekin, kannattaako meikkaaminen lainkaan.

Osallistu
Näpistely on yleistynyt tyttöjen keskuudessa.
Yle

Suoran linjan avaamassa verkkokeskustelussa ei löytynyt konsensusta siitä, minkä hintainen puuteri tai ripsiväri kaupan hyllyltä kannattaa valita. Toiset vannoivat halpojen, toiset kallliimpien tuotteiden nimeen. Keskimäärin suomalaiset käyttävät kosmetiikkaan vuodessa noin 170 euroa henkeä kohden.

Taikasana kosmetiikassa tuntuukin olevan oma tarve. Kaiken kaikkiaan meikkiostoksilla säästyy ainakin aikaa, jos tietää mitä hakee ja millaiset tuotteet itselle ylipäätään sopivat.

Kalliskaan meikki ei siis toimi taikasauvan tavoin, jos iho on esimerkiksi muuten huonossa kunnossa. Yhdelle sopii siis yhdenlainen, toiselle taas toisenlainen.

Laatua vai mielikuvaa?

Osa keskustelijoista oli kalliimman kosmetiikan puolella. Hinnakkaiden tuotteiden kokeilu vakuutti ainakin keski-iän merkit, vaikka hän ei omien sanojensa mukaan ylellisten pakkausten lumoihin jäänytkään. Myös nimimerkki Nainen uskoo kalliimpien tuotteiden laatuun.

– Käytän mielelläni vähän hintavampaa puuteria ja ripsiväriä, koska laatu ja pensselit ovat niissä kohdallaan. Jos ostan jotain todella halpaa, niin sen koostumus on paljon huonompi kuin vähän enemmän maksavan. Ripsivärit ovat paakkuuntuvia, varisevia ja harjat kömpelöitä niissä halvemmissa, niin että meinaa kaikki ripsiväri nousta putkesta kerralla ja suttuisen näköistä mönjää.

Clinique puolestaan kertoo omasta kokemuksestaan, että halvempi meikki hupeni nopeammin kuin kallis. Hänen mukaansa kalliit tuotteet ovatkin tulleet pitkällä aikavälillä halvemmiksi.

– Kalliimmissa tuotteissa on yleensä hienommat purkit, parempia harjoja, parempi tuoksu, säilytyspusseja ynnä muuta sellaista pientä extraa, joista silloin tällöin mielelläni maksankin. Varsinkin kalliiden kasvovoiteiden tehoihin en usko (hintaan nähden), ja toivonkin että kosmetiikan markkinointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota lainsäädännössäkin, huomauttaa puolestaan Birgit.

Muutama keskustelija toikin esiin kosmetiikan mielikuvat. Esimerkiksi Tähtitieteelliset katteet oli sitä mieltä, että tuotteiden aineosat ovat käytännössä samoja, ja sen takia kosmetiikassa myydään lähinnä erottautumisen keinoja.

– Eräässä aikakauslehdessä kerrottiin joskus, että kalleimpien merkkien fiinimpi vaikutelma luodaan esimerkiksi sellaisella, että purkista kuuluu avattaessa "selektiivinen napsahdus". Käyttäjälle siis luodaan mielikuvaa laadusta ja eliittiporukkaan kuulumisesta, kun kerran naamarasvapurkkikin aukeaa näyttävämmin kuin köyhällä, hän veistelee.

Halpoja meikkejä tai ei meikkiä lainkaan

Mammakademumma *puolestaan toteaa, että kalliit meikit tuntuvat hänestä huijaukselta ja rahan haaskaamiselta. Hän vannookin halvan tai itse valmistetun luonnonkosmetiikan nimeen. Edullisia meikkejä suosii myös *taiteilija:

– Ei todellakaan kannata ostaa kaikkein kallinta puuteria, kun kaikkein halvimmallakin pärjää. Ehdottomasti halvimmaksi tulee, ettei käytä puuteria ollenkaan, ja kun ikää tulee, ei mikään meikki enää auta, vaan vanhentaa ennestään.

Täysi meikkaamattomuus saikin jonkin verran suosiota keskustelussa. Luonnonkaunis liitti meikkaamisen ulkonäköpaineisiin ja puhui jopa markkinavoimien ulkonäköorjuudesta. Meikkaamaton puolestaan kritisoi itsestään huolehtiminen ja _huolittelu -_termien käyttämistä meikkaamisen yhteydessä.

Hieman sovinnollisempaa näkökulmaa toi meikkaamattomuuskeskusteluun Kummitäti.

– Aika yleisesti viljellään ajatusta, jonka mukaan "kaikki naiset meikkaavat, ainakin jonkin verran". Höpsis. Meikkaamattomuus on ihan kelpo vaihtoehto: säästyy aikaa ja rahaa, eikä missään tilanteessa tai säässä tarvitse miettiä, että nytkö ne meikit leviää.

Toisaalta nimimerkki triksu huomautti, että meikki on itseilmaisua, eivätkä kaikki meikkaa miellyttääkseen muita.

Tieto ja kokeilu auttaa

Jos meikata silti haluaa, parhaan kosmetiikkatuotteen löytäminen voi olla vaikeaa. Asian laittaa pähkinänkuoreen Rutinoitunut meikkaaja:

– Jos meikkaa säännöllisesti, ei auta muu kuin testata, kokeilla, vaihtaa – ja kuluttaa rahaa. Valitettavasti missään ei ole listaa hyvistä ja huonoista tuotteista – kaikki pitää itse testata. Mutta kun sen vaivan viitsii nähdä, säästää selvää rahaa, kun tietää, mihin kannattaa satsata ja mihin ei.

Keskustelussa tuotiin esiin myös kosmetiikan lähiluku. Se kuitenkin kuitenkin vaatisi paneutumista, pohtii nimimerkki** Kauneustuotteiden lukutaitoa**.

– Olen lukenut, että kauneustuotteiden hifistelijät osaavat lukea tuotesisältöetikettejä ja siten päätellä onko tuote pätevä vai ei. Toisaalta suositellaanhan ruokatuotteidenkin tuotesisältöjen lukemista, miksei sitten voisi tehdä samoin kauneudenhoitotuotteissakin?

Ainesosia onkin mahdollista päästä tiiraamaan tarkemmin verkossa. Kattava lista kosmetiikassa käytettävistä ainesosista löytyy ainakin Eur-Lex-sivustolta (siirryt toiseen palveluun).

– Aina kannattaa kuitenkin olla perillä tuotteen ainesosista, sekä sopivuudesta omalle ihotyypille, ettei vain tule sumutetuksi, huomauttaa nimimerkki** Järjellä vai tunteella?**

Muokattu 23.10.2013 - Lisätty suomalaisten vuodessa kosmetiikkaan käyttämä rahamäärä.