Limalevä katosi Jäälinjärvestä

Jäälinjärven talkookunnostajat ovat saaneet odottamattoman palkinnon parin vuoden uurastuksestaan. Iholle takertuva limalevä on kadonnut uimavedestä lähes tyystin. Vesienhoitoyhdityksella on paljon jatkosuunnitelmia järven tilan kohentamiseksi.

luonto
Rautasaostumaa ja ravinteita torjutaan patoamalla metsäojia, rakentamalla laskeutusaltaita ja ennallistamalla soita Jäälinjärven yläpuolella, kertoo Birger Ylisaukko-oja Kokko-ojan pintavalutusaltaalla.
Rautasaostumaa ja ravinteita torjutaan patoamalla metsäojia, rakentamalla laskeutusaltaita ja ennallistamalla soita Jäälinjärven yläpuolella, kertoo Birger Ylisaukko-oja Kokko-ojan pintavalutusaltaalla.Arto Veräjänkorva / Yle

Kiimingin – Jäälin vesiensuojeluyhditys on nopeasti kohonnut esikuvaksi omaehtoisessa vesienhoitotyössä. Yhdistys lisää yhteiskunnalta neuvoteltuihin tukieuroihin valtavan talkoopanoksensa.

- Kiimingin kunnalla oli käytettävissä 30 000 euroa vuodessa Jäälinjärven kunnostukseen, mutta ei suunnitelmaa toteuttaa kunnostuksia, kuvailee Birger Ylisaukko-oja alkutilannetta parin vuoden takaa.

Ukkoporukaksi itseään kutsuvien yhdistysaktiivien on sittemmin onnistunut vakuuttaa myös Ely-keskus ja Suomen metsäkeskus ammattimaisesta ja tieteellisestä otteestaan Jäälinjärven kunnostuksessa.

- Limalevän katoaminen on saattanut tapahtua yhdistyksen toimenpiteistä huolimatta, ilmiö on vaikeasti hallittava, Birger Ylisaukko-oja vähättelee.

Paljon ravinteita ja pikkukalaa

Kiiminki – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ehtinyt jo troolikalastaa järvestä tonnikaupalla pikkusärkiä. Tarkemmissa tutkimuksissa on havaittu, että särkien emokalat nousevat kutemaan jokea pitkin, ja jatkossa särkeä pyydetään rysiin jo alempaa joesta.

- Särki on hankala laji, se tonkii ravinteita esiin pohjalietteestä.

Ravinteita kertyy Jäälijärveen Kalimenjoen 221 neliökilometrin valuma-alueen metsäojista, mutta myös järven koilispuolen kymmenistä viemäröimättömistä omakotitaloista.

Luontaista kunnostamista

Kemikaalipohjaisista puhdistusmenetelmistä ei yhdistyksen vertailukokeissa ole löytynyt apua vesien kunnostukseen.

Vesienhoitoyhdistys panostaa yläpuolisten jokien ja metsäojien ennallistamiseen ja käyttää soita ja pintavaalutusaltaita luontaisina puhdistuskeinoina. Työtä on jäljellä vuosiksi eteenpäin.

- Talkootunteja kertyi viime vuonna noin 1600, Birger ylisaukko-oja laskeskelee.

Jäälijärven erityinen ongelma on maaperästä johtuva ruostepitoinen rautasaostuma, jota torjutaan lukuisilla padoilla ja laskeutusaltailla Jäälijärven yläpuolella.

Vesienhoitoyhdistyksen seuraava suurhanke on kirjoittaa ohjekirja vastaaville muille yhdistyksille Suomessa. Netissä julkaistava Omaehtoisen vesistökunnostuksen toimintamalli on saanut myös EU-tukea 50 000 euroa.