yle.fi-etusivu

Näkökulma: Pikkujoulut taskussa

Se on täällä taas: pikkujoulusesonki. Vaan miltä tuntuu viettää pikkujouluja, joissa ihmiset tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa. Toimittaja Kirsi Matson-Mäkelä raportoi.

Näkökulmat
Pikkujoulun juhlijoita ravintolasalissa, taustalla Twitter-seinä
Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Etukäteisjännitystä, ankaraa vaatepohdintaa, etkojen ja jatkojen suunnittelua – ja sitten se vihdoin koittaa, odotettu ilta: pikkujoulut.

Muutamaan tuntiin mahtuu paljon: hilpeyttä, höpötystä, herkkuja, naurua, rakkauttakin ja yöllistä dramatiikkaa. Kaikkea tätä koettiin Tampereella viime viikonloppuna järjestetyissä pikkujouluissa. Yksi asia tosin erotti nämä juhlat useimmista muista kemuista: suurin osa juhlijoista ei ollut koskaan aikaisemmin tavannut toisiaan.

Kyse oli taskupikkujouluista eli Twitterin yhteentuomista ihmisistä, joille yhteisöpalvelu on kirjaimellisesti yhteisöllinen. Viitisenkymmentä ihmistä eri puolilta Suomea halusi nähdä, millaisia kasvoja ja ääniä tuttujen nimimerkkien takaa löytyy. Sosiaalisen median kontakteista tuli illan myötä myös oikean elämän tuttavia.

#Twitterjoulu13Tre-tapahtuma (siirryt toiseen palveluun)sai alkunsa siitä, kun tamperelainen kotiäiti (siirryt toiseen palveluun) harmitteli twiitissään jäävänsä aina pikkujouluista paitsi. Muutama innokas tarttui haasteeseen ja päätti järjestää kekkerit. Yksi heistä on Simo Kotoaro (siirryt toiseen palveluun), joka häkeltyi itsekin pienimuotoiseksi kaljaillaksi suunnitellun tapaamisen paisumisesta kymmenien ihmisten kokoontumiseksi illallisineen. Kotoaro kirjoitti muuten juhliin mainion taskupikkujouluevankeliumin (siirryt toiseen palveluun), jossa kaiken kerrotaan tapahtuneen Sauli Niinistön ollessa Suomen käskynhaltijana.

Ilta oli täynnä tutustumisenriemua. Illallispöydässä vieressäni istui armeijaa käyvä nuori nainen (siirryt toiseen palveluun) Seinäjoelta ja toisella puolella Tampereen johtamiskorkeakoulun erityisasiantuntija (siirryt toiseen palveluun), joita kumpaakaan en ole tavannut koskaan aiemmin. Silti juttu luisti.

Samanlaista iloista puheensorinaa kuulin kaikkialta ympäriltäni. Keskustelua käytiin osittain myös Twitterissä, sillä näissä juhlissa oli sallittua, jopa suotavaa twiitata vaikka kesken jälkiruuan.

Rakkauden hehkusta saimme nauttia erään pariskunnan hääpäivän ansiosta ja se tällaisiin juhliin kuuluva pakollinen osio, dramatiikka, koettiin erään taskupikkujouluilijan paluumatkalla. Auto suistui tieltä ja kotimatka jatkui yliopistosairaalan kautta.

Niin että kannattiko osallistua elämäni ensimmäiseen taskutapaamiseen? Kannatti, ehdottomasti. Tällaista suomalaisille epätyypillisen avointa, hyväksyvää ja hilpeää kanssakäymistä lähes ventovieraiden kanssa en muista aiemmin kokeneeni. Jotkut käyttävät termiä some-sukulaisuus ilmiötä kuvaamaan. Ja ehkä se on sitä. Kun sukulaisuus, verisiteet eivät enää tunnu merkitsevän suomalaisille paljoakaan, voi suvun rakentaa itse niistä ihmisistä, joiden kanssa tuntee sukulaisuutta vaikka vain sosiaalisen median kautta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan

Peter Madsen

Löytyikö Kim Wallin ruumiinosa? Sukeltajat ovat löytäneet käsivarren merestä

Tulisijat

Kolme varmaa vinkkiä takan sytyttämiseen

"Sitten on jotain vikaa tulisijassa, jos se vielä pöllähyttää savut tupahan"

A-studio

Matematiikan opettaja: Oppilaiden taidoissa voi olla seitsemän vuoden ero, kutosen suoriutujalle sisällön on oltava toinen kuin kympin oppilaalle