Arktinen öljynetsintä valtava riski - "Talvivaara potenssiin kymmenen, jos jokin menee pieleen"

Arktisten alueiden sopimuspohjat ja vahinkovastuut ovat määrittelemättä, joten myös riskit ovat suuret. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan kultakuumetta muistuttava öljynetsintä tuottaa paradoksaalisesti ilmastonmuutosta.

Kotimaa
Havainnekuva Pohjoisnavan jääpeitteestä.
Japanin avaruustutkimuslaitoksen julkaisemassa havainnekuvassa näkyy vuoden 2012 jääpeitteen (valkoinen alue) pienuus verrattuna vuoden 2007 vastaavaan tilanteeseen (punaisella rajattu alue).Japan Aerospace Exploration Agency

Pohjoisten alueiden kiinnostavuus on roihahtanut maassamme, ei vähiten Greenpeacen iskun, Venäjällä vankilassa istuvan Sini Saarelan, jäänmurtajavaltionyhtiö Arctia Shippingin murtajavuokrauksen saati Heidi Hautalan eroamisen jälkeen.

Eurooppalaisesta näkökulmastakin arktinen alue kiinnostaa. EU:n komission kannanottoa Euroopan parlamenttiin odotellaan parhaillaan ja strategia pelisäännöistä on tehty. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen äänesti tiukempien vastuukysymysten perään.

– Mielestäni EU:n strategian olisi pitänyt olla selkeämpi ainakin ympäristövaikutusten arvioinnin varovaisuusperiaatteilta. Kyse ei ole, etteikö arktista aluetta voisi hyödyntää, mutta mitkä ovat vastuukysymykset.

Etupiirisota käynnissä, sopimukset puuttuvat

Arktisilla alueilla käydään kovaa taloudellista etupiirisotaa.

– Etelämantereen osalta kansainvälinen sopimuspohja, eli miltä osin alueita voidaan hyödyntää, on olemassa. Myös vahinkovastuut on määritelty, mutta pohjoiselta alueelta ne puuttuvat. Venäjä, Kanada, Norja ja Yhdysvallat operoivat alueella vahvasti. Juoksu pohjoismannerta kohti on kova, sen voi sanoa muistuttavan kultakuumeen aikoja.

Tämä on Talvivaara potenssiin kymmenen, jos jokin menee pieleen.

Sirpa Pietikäinen

Arktinen alue on erittäin herkkää. Myös öljyn porauskustannukset ovat vähintään 20 prosenttia kalliimmat kuin etelässä.

– Kun olen ollut 20 vuotta arktisen yva:n kanssa tekemisissä, meillä ei ole oikeita arvioita alueen riskeistä. Olisi parempi katsoa kuin katua. Tämä on Talvivaara potenssiin kymmenen, jos jokin menee pieleen.

Eettinen valinta – onko Suomi mukana?

Pietikäisen mielestä pohjoisen viimeiset tarjolla olevat öljylähteet ja niiden metsästys on paradoksaalista ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

– Väylien sulamista ja avautumista odotetaan innokkaasti. Kun ilmastonmuutos etenee entistä nopeammin, meidän pitäisi myös nopeuttaa koko yhteiskuntiemme, liikenteen ja infrastruktuurin muuttumista kohti uusiutuvia energioita eli päästä kokonaan irti tästä öljystä.

Voi myös kysyä, onko tämä sellaista bisnestä, mitä kannattaa tehdä veronmaksajien rahoilla.

Sirpa Pietikäinen

– Nyt sitten mennään kohti yhä pienempiä alueita, hankalampia, kalliimpia paikkoja ja otetaan yhä isompia riskejä. Tällä strategialla tuotetaan juuri sitä ilmastonmuutosta. Viestinä nämä maat kertovat, etteivät ota ilmastonmuutoksen hillintää tosissaan, Pietikäinen toteaa.

Pietikäisen mukaan kysymys on myös eettinen. Suomalainen jäissä paahtava merikalusto olisi houkuttelevaa saada bisnekseen mukaan.

– Onhan öljyapajalla iso merkitys yrityksille ja maille lyhytjänteisesti. Mutta tämä kysymys on myös eettinen, että haluammeko olla mukana tässä. Osa öljy-yhtiöistä on sanonut, ettei lähde arktisille alueille. Esimerkiksi logistiikkayritys Maersk on laskenut, ettei se ole myöskään taloudellisesti kannattavaa, sillä merenkäynti ja jääolot lisäävät haasteita.

– Suomessa voidaan miettiä, että halutaanko olla mukana tässä ja onko investoinnin kannattavuuslaskelmat tehty oikein. Voi myös kysyä, onko tämä sellaista bisnestä, mitä kannattaa tehdä veronmaksajien rahoilla, Pietikäinen sanoo.