Mörölläkin on Muumeissa tehtävänsä – sarjan suosio kestää sukupolvelta toiselle

Muumilaakson tarinoita on esitetty tasaisesti 90-luvulta asti. Kukin jakso on esitetty noin 12 kertaa, eikä uusinnoille näytä tulevan loppua. Tove Janssonin rakastetut satuhahmot löytävät yleisönsä monesta eri sukupolvesta.

kulttuuri
Muumilaakson tarinoita -sarjan Mörkö
Etelä-Karjalan Radio lähti Tirikan päiväkotiin Lappeenrantaan kyselemään asiantuntijoilta, että mikä niissä Muumeissa oikein viehättää. Kuuntele mitä lapset vastasivat klikkaamalla Mörön kuvaa.

Kun yksi uusintakierros loppuu, niin seuraava alkaa. Tove Janssonin luomat Muumitja sen japanilais-suomalainen animoitu televisiosarjaMuumilaakson tarinoitaovat kestäneet aikaa. Sarjaa on uusittu Ylellä vuodesta toiseen.

Kun Muumipeikko, Pikku Myy ja Muumipappa esiintyy, silloin laulut kutsukoon tuijottelutuokioon.

- Saisimme paljon palautetta, jos Muumit jossain vaiheessa otettaisiin pois ohjelmistosta. Vaikka ne ovat pyörineet lähes tauotta monta vuotta, niin niille löytyy edelleen kysyntää, kertoo Ylen lasten- ja nuorten ohjelmien päällikkö Teija Rantala.

Myös pikainen soitto Ylen katsojapalveluun paljastaa, että Muumeja saa katsojien mielestä näyttää tulevaisuudessakin. Muumiuusinnat eivät ärsytä.

"Opettavia tarinoita ja lähinostalgiaa"

Televisiossa nähtävässä animaatiosarjassa Muumit näyttäytyvät hieman eri tavalla kuin alkuperäisissä Tove Janssonin satukirjoissa. Rantala kuitenkin näkee, että molemmissa on sama ydin ja sanoma mikä puhuttelee ihmisiä.

- Täytyy muistaa, että Muumit puhuttelevat montaa sukupolvea ja eri yleisöjä. Pienet lapset ottavat niistä sen seikkailullisen puolen. Sitten meillä on myös vahva fanittajakanta noin 14-15-vuotiaissa nuorissa jotka kokevat muumit lähinostalgisina. Nuoret muistelevat pelänneensä Mörköä ja haluavat katsoa ohjelmaa uudelleen, kertoo Rantala.

Muumit tavoittavat myös aikuiskatsojat, joita sarja puhuttelee taas eri tavalla.

- Tove Jansson käsittelee Muumeissa paljon sitä, kuinka paljon ihmisen täytyy kuunnella omaa kutsumustaan ja toisaalta sitä, kuinka ottaa toiset ihmiset huomioon.

Yle pyrkii välttämään lastenohjelmissa mustavalkoista "hyvikset ja pahikset" -ajattelua. Tätä asettelua ei Muumeissa ole.

- Tärkein opetus Muumeissa mielestäni on, että kaikissa meissä on hyvää ja pahaa. Tämä toteutuu Muumeissa todella hyvin, koska se kaikkein pelottavinkaan hahmo, eli Mörkö, ei ole paha. Se on vain kylmä, kertoo Rantala.

Mörölläkin on funktio

Muumit saattavat nykypäivän lastenohjelmien rinnalla näyttää välillä synkältä ja pelottavaltakin ohjelmalta. Lapset löytävät kuitenkin Muumit vuodesta toiseen muun muassa samaistumisen kautta.

- Osa lapsista samaistuu Muumipeikkoon tai Niiskuneitiin, mutta varmasti on myös sankka tyttöjen joukko jotka samaistuvat Pikku Myyhyn. Sillä tavalla sarja puhuttelee myös lapsen tasolla, Rantala sanoo.

Lapsissa silmitöntä kauhua herättävä Mörkökin on Rantalan mukaan täysin perusteltu hahmo.

- Lapsillahan tulee siinä 5-6 vuoden ikävuoden tienoilla vaihe jolloin opetellaan pelkäämään. Mörkö tavallaan antaa sellaisen yhden konkreettisen pelättävän hahmon. En tiedä, onko Tove Jansson halunnut hahmon Muumeihin tämän takia, vai symboloiko se kenties jotain muuta asiaa ihmisen alitajunnasta, Rantala pohtii.