Tutkija: Media ratkaisi Juhantalon kohtalon

Politiikan tutkija, valtiotieteen tohtori Erkka Railo arvioi, että poliitikko Kauko Juhantalo (kesk.) joutui aikanaan eroamaan ministerin paikalta ja joutui lopulta tuomiolle valtakunnanoikeuteen, koska tiedotusvälineet ja niiden tapa reagoida poliitikkojen toimintaan oli muuttunut. Juhantalo on keskiviikkona Yleisradion haastattelussa.

politiikka
Kansanedustaja Kauko Juhantalo kuvaajien ympäröimänä tulossa presidentinlinnasta vuoden 1987 hallitusneuvotteluiden aikana.
Kansanedustaja Kauko Juhantalo kuvaajien ympäröimänä tulossa presidentinlinnasta vuoden 1987 hallitusneuvotteluiden aikana.Kalle Kultala

Medialla oli ratkaiseva rooli Kauko Juhantalon (kesk.) joutumisessa valtakunnanoikeuteen kaksikymmentä vuotta sitten, arvioi politiikan tutkija Erkka Railo.

Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo kompastui 1992 yritystensä talousvaikeuksiin. Vuonna 1993 hänet tuomittiin valtakunnanoikeudessa vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta. Valtakunnanoikeuden päätöksen jälkeen Juhantalo erotettiin myös eduskunnasta.

Juhantaloa syytettiin siitä, että hän on ”koplannut” omien yritystensä rahoitusratkaisuja valtion rahoituspäätöksiin, joihin hän ministerinä oli vaikuttamassa. Päätökset liittyivät ns. SKOP-ryhmän talouskriisiin.

Juhantalon tapaus oli vedenjakaja

Eduskuntatutkimuksen keskuksessa työskentelevän Erkka Railon mukaan Juhantalon tuomio on eräänlainen vedenjakaja suomalaisen journalismin ja politiikan historiassa.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen ministeri eroaa mediaskandaalin takia. Siitä voidaan laskea alkaneen uuden kauden, Railo arvioi Juhantalon eroamista kauppa- ja teollisuusministerin paikalta.

Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen ministeri eroaa mediaskandaalin takia.

Tutkija Erkka Railo

Railon mukaan tämän jälkeen oli osittain median syytä tai ansiota, että Juhantalo päätyi valtakunnanoikeuteen.

– Juhantalon ero ja oikeusprosessi ovat kaksi eri asiaa. Juhantalo erosi mediakohun seurauksena 1992. Se ei sellaisenaan antanut sytykkeitä oikeusprosessille, joka käynnistyi 1992 syksyllä ja johti 1993 tuomioon. Erossa medialla oli ratkaiseva rooli, mutta on todennäköistä, että syytettä ja tuomiota ei olisi tullut, jos merkittävät pankkien johtajat eivät olisi tulleet julkisuuteen kertomaan, että Juhantalo oli yrittänyt koplata oman yrityksensä ja valtion konkurssikypsien yritysten velkoja toisiinsa, Railo arvioi.

90-luvulla poliitikkojen vastaisuus nosti päätään

Erkka Railo korostaa, että ajat olivat muuttuneet esimerkiksi 1970-luvusta, jolloin politiikan toimittajat eivät puuttuneet poliitikkojen henkilökohtaisiin toimiin kovin herkästi.

– Tuolloin kansalaiset ja media suhtautuivat poliitikkoihin erittäin kriittisesti. Poliitikkoja syytettiin siitä, että he olivat ajaneet Suomen talousongelmiin. Tämä on historiallinen tausta. Politiikan toimittajat olivat tosin tuolloin varovaisia lähtemään selvittämään asiaa, mutta taloustoimittajilla ei ollut samalla tavalla estoja, kuten läheisiä kontakteja Juhantaloon. He eivät epäröineet tarttua asiaan - politiikan toimittajat ehkä katsoivat, että nämä ovat Kauko Juhantalon yksityisasioita, Railo pohtii.

Politiikan toimittajat olivat tosin tuolloin varovaisia lähtemään selvittämään asiaa, mutta taloustoimittajilla ei ollut samalla tavalla estoja.

Tutkija Erkka Railo

Eduskuntakeskuksen tutkijan Erkka Railon mukaan media on muuttunut hyvin voimakkaasti myös 90-luvun alusta.

– Tuolloin ns. laatulehdistö tarttui asiaan hitaasti. Nykyään kaikki tiedotusvälineet joutuisivat ottamaan asiaan nopeasti kantaa. Juhantalon tapaus oli eräänlainen vedenjakaja poliittisen journalismin historiassa. On kuitenkin nähtävä, että prosessi on ollut hidas ja se alkoi jo 70-luvulla pikku hiljaa. Juhantalon kohdalla puhuttiin nykyrahassa miljoonista euroista, nykyään pienetkin summat voivat vaikuttaa poliitikkojen tulevaisuuteen, Railo sanoo.

Tutkija Erkka Railo katsoo, että kehitys on kokonaisuutena ollut kannatettavaa. Hän katsoo, että ylilyöntejä toimittajat riepottelevat poliitikkoja välillä hyvin pienistä asioista, mutta hän näkee, että tämä on se hinta, joka täytyy maksaa vapaasta journalismista, joka pystyy tarttumaan kaikkiin asioihin.

Kauko Juhantalo ei jättänyt politiikkaa tuomionsa ja eduskunnasta erottamisen jälkeen. Hän palasi eduskuntaan vuoden 1995 vaaleissa suurella äänimäärällä yhdeksi kaudeksi, ja lisäksi hänet valittiin eduskuntaan vielä kerran vuoden 2003 vaaleissa. Tätä nykyä hän istuu Kankaanpään kaupunginvaltuustossa ja toimii valtuuston puheenjohtajana. Viime kuntavaaleissa hän oli Kankaanpään ylivoimainen ääniharava 511 äänellä.

Juhantalo kommentoi ensimmäistä kertaa julkisuudessa kahdenkymmenen vuoden takaisia tapahtumia keskiviikkona Yle Satakunnan ja Ylen Ajantasan haastattelussa. Haastattelu kuullaan Yle Satakunnassa 9:30 uutisten jälkeen ja Ajantasan lähetyksessä klo 14 jälkeen.