Hävittäjä-ässien riettaudet, kummitukset ja seurapiirikerma värittävät vaaleanpunaisen maamerkin historiaa

Vääksyn vanhassa keskustassa sijaitseva entinen matkustajakoti sai remontissa uuden elämän. Talolla on kiehtova historia, johon liittyy monia suomalaisia legendoja.

ilmiöt
Matkustajakoti Päijänne asikkalassa.
Mikko Tuomikoski / Yle

Harvasta rakennuksesta voi sanoa, että siellä ovat vierailleet Mannerheim, Olavi Virta sekä Pekka ja Pätkä. Matkustajakoti Päijänteen menneisyys Asikkalassa, Vääksyn vanhassa keskustassa, tulvii historiaa ja nostalgiaa.

Kun Riikka Lemminki aloitti miehensä Stéphane Maytraudin kanssa talon peruskorjauksen muutama vuosi sitten, heillä ei ollut aavistustakaan rakennuksen kiehtovasta menneisyydestä.

- Talon on suunnitellut arkkitehti August Anttila 1800-luvun lopussa. Kuulimme asiasta, kun hänen veljentyttärensä kävi kaupassamme, Lemminki sanoo.

Talon ilme oli aikoinaan varsin art deco -tyylinen. Ilmeeseen vaikutti talossa asunut näyttelijä Sylva Rossi. Taloa rakennettiin monessa vaiheessa paikalla alun perin sijainneen hirsitalon rakenteita hyödyntäen.

Lentäjillä oli omat anniskeluluvat, joiden turvin he pyörittivät omaa klubia ja paikalliset neidot liittyivät moniin tarinoihin.

Riikka Lemminki

Talon nykyiset omistajat ovat saaneet kuulla vierailtaan muitakin kiehtovia tarinoita.

- Mannerheim on yöpynyt täällä kansalaissodan aikana. Juhlasalissa ovat esiintyneet Suomen tunnetuimmat laulajat, esimerkiksi Olavi Virta, jonka konsertti oli paikalla olleiden mukaan intensiivinen tilaisuus. On täällä kuvattu Pekka ja Pätkä -elokuvaakin, luettelee Lemminki.

Oman henkensä taloon tuovat Lemmingin mukaan kummitukset.

- Täällä on sattunut kaikenlaista outoa. Kirjat ovat pudonneet tukevalta hyllyltä ja lasi on lentänyt nähtävästi itsekseen seinään. Mutta itse en ota näitä juttuja niin vakavasti, hän naurahtaa.

Hävittäjä-ässien rietas elämä

Sota-aikana matkustajakodissa vietettiin rietasta elämää, jota paheksuttiin laajalti. Paikalliset, paremmat rouvasihmiset kauhistelivat, että Vääksyssä on maailmanlopun meininki.

- Talo oli tuolloin vuokrattu valtiolle. Tänne oli majoitettu niin sanottu Magnussonin lennosto, johon kuului Suomen menestyksekkäimpiä lentäjiä. Yhdellä lentäjistä kuuluu olleen pitkälti yli sata viholliskonetta tilillään, kertoo Lemminki.

Sota-ajan tarinoita Lemminki sai kuulla talossa vierailleelta 90-vuotiaalta Eelis Louhelta. Ässät ammuskelivat ilmaan ja järjestivät omia ilotulitusnäytöksiään ja kerran väsynyt lentäjä löydettiin alakerrasssa sijainneesta hautaustoimistosta arkussa nukkumasta.

- Lentäjillä oli omat anniskeluluvat, joiden turvin he pyörittivät omaa klubia. Paikalliset neidot liittyivät moniin tarinoihin.

Sodan jälkeen taloon oli majoitettu muun muassa saksalaisia sotavankeja. Myöhemmin talo vaihtoi omistajaa ja talossa ehti vuosikymmenten aikana toimia monenlaisia yrityksiä.

- Täällä on ollut parturi-kampaamo, kodinkonekorjaamo, televisiokorjaamo, vaateliike, lelukauppa, antikvariaatti, taiteilijan studio ja piharakennuksessa veneveistämökin, luettelee Lemminki.

"Sanoi näkemiin ja ajoi pois"

Kun Lemminki aloitti miehensä kanssa talon mittavan remontin, he uskoivat rakennuksen olevan ulkonäköään paremmassa kunnossa.

- Tiesimme, että työtä on valtavasti, mutta kuten olettaa saattaa, eteen tuli monta yllätystä.

Masentavin lausunto oli se, kun Helsingistä asti tullut alan ammattilainen katsoi taloaan autostaan ja sanoi ikkunasta, että näkemiin ja ajoi pois.

Riikka Lemminki

Vakavin takaisku tuli siinä vaiheessa, kun paljastui, että osa talon kantavista puurakenteista oli viherkuoriaisen tuhoamia ja lahonneita.

- Masentavin lausunto oli se, kun Helsingistä asti tullut alan ammattilainen katsoi taloaan autostaan ja sanoi ikkunasta, että näkemiin ja ajoi pois. Toinen asiantuntija arvioi, että kyllä siitä miljoonalla ihan hyvän saa.

Lemminki perheineen oli jo valmis heittämään pyyhkeen kehään ja purkamaan talon, jotta tilalle voitaisiin rakentaa uusi, kun onnekas sattuma toi paikalle todellisen auttajan.

- Panu Kaila oli lukenut projektistamme kertovan lehtiartikkelin ja tuli yllättäen paikalle katsomaan rakennusta. Hänen avullaan saimme pelastettua talon. Jouduimme uusimaan ulkorappauksen, joka oli ollut aivan liian tiivis, eikä puurunko pääsyt hengittämään. Samalla jouduimme tietysti uusimaan myös raskaita puurakenteita. Onneksi isäni veli lahjoitti meille tarvitsemamme puut.