Kouvola näyttää valtakunnallista esimerkkiä ampumaharrastuksessa

Satojen tuhansien eurojen ampumarata tulee palvelemaan metsästäjiä ja ampumaurheilijoita. Koko maassa on vireillä vain muutamia uusia ratoja. Tarvetta uusille radoille on, sillä useita vanhoja ratoja on lakkautettu muun muassa ympäristösyistä.

urheilu
Mies ampuu haulikolla ampumaradalla.
Juha Korhonen / Yle

Paksut sumupilvet roikkuvat lähes maan tasalla verhoten sisäänsä joukon puisia koppeja pienen aukean laidalla. Paikka on Kouvolan Valkealassa, Selänpäässä. Kopit ovat paikallisen ampumaradan rakennuksia. Pelkistettyjä rakennelmia ei äkkinäinen edes ampuradaksi miellä.

Selänpään ampumarata on tyypillinen suomalainen ampumarata. Vaatimattomat puitteet, jotka on tarkoitettu pienelle harrastajajoukolle. Tällaiset niin kutsutut kyläradat ovat tärkeitä, sillä ne madaltavat kynnystä harjoitteluun ja lajiin perehtymiseen tutussa seurassa.

Mutta ne eivät riitä. Yksin Kouvolassa harrastajia on useita tuhansia. Kaupungista on lakkautettu muutamia ampumaratoja, mikä aiheuttaa harrastajille päänvaivaa. Haulikkoammuntakonkari on tilanteesta huolissaan.

- Nykytilanteessa kaikki eivät pääse radoille ampumaan Kouvolassa, vaan osa ampujista joutuu matkustamaan Orimattilaan, Lahteen, Sipooseen, jopa Tampereelle saakka. Se ei ole tarkoituksenmukaista eikä ole hyväksi kenenkään kukkarollekaan, sanoo kouvolalainen ampumaharrastaja Petri Lahdenpää.

Puitteet kohdalleen harrastajien iloksi

Kouvolassa harrastajien huutoon ollaan vastaamassa uudella ampumaradalla. Vireillä on uusi ampumaurheilukeskus Valkealan Yrttikankaalle. Alueelle tulisi kattavat tilat sekä haulikko- että kivääriammuntaan. Puitteet riittäisivät haulikkolajeissa jopa maailmanmestaruuskisoihin.

Hanke on poikkeuksellinen koko maassa. Uusia ratoja on suunnitteilla vain muutamia, nekin pääsääntöisesti Kouvolan hanketta pienempiä. Yksi ratojen rakentamista hidastava tekijä on ollut tiukka ympäristölaki, joka on sallinut viranomaisille samanaikaisesti väljät mahdollisuudet tulkita lakia ja radoilta vaadittavia arvoja, kuten meluhaittaa.

Asia helpottui, kun ympäristöministeriö julkaisi viime vuonna asiasta tarkan ohjeistuksen. Se tasoitti myös Kouvolan hankkeen tietä kohti valmistumista. Moni harrastaja on moittinut ympäristöohjeistusta harrastuksen tukehduttamiseksi, mutta Yrttikankaan rataa puuhaavassa Kouvolan Urheiluampujissa asia nähdään toisin.

- Mielestäni asia on päinvastoin. Nyt on selkeät rajat esimerkiksi melun suhteen. Tämä on helpottanut suunnitteluamme huomattavasti, sanoo Kouvolan Urheiluampujien puheenjohtaja Kai Lampi.

Kouvola näyttää suuntaa koko valtakunnalle

Kouvolaan uutta ampumaurheilukeskusta on puuhattu pitkälti yli kymmenen vuotta. Hankkeen etenemistä on auttanut kaupungin myötämielisyys. Nyt hankkeella on ympäristölupa, josta on tosin valitettu hallinto-oikeuteen. Rakennustyöt saadaan silti aloittaa.

Kouvolan malli on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan ampumaharrastuksen puitteita maassamme halutaan kehittää. Harrastuksen tulevaisuutta on on pohdittu maassamme muutama vuosi tarkoitusta varten käynnistetyssä hankkeessa. AMPU -hankkeeksi nimetty projekti on kannattanut mallia, jossa joka maakunnassa olisi yksi suuri ampumaurheilukeskus ja joukko pienempiä, niin kutsuttuja kyläratoja. Niiden tarkoitus on pitää harjoittelun kynnys matalana, kun suuressa keskuksessa puolestaan voidaan tarjota mahdollisuudet esimerkiksi kilpailemisen.

Radoilta turvallisuusoppia koteihin saakka

Ampumaradat ovat välttämättömiä muun muassa siksi, että laki velvoittaa metsästäjät ylläpitämään ampumataitoaan. Urheiluammunnassa kansainvälinen menestys vaatii harjoittelua, mutta menestyjä tuo puolestaan mainetta paikkakunnalle.

Pitkään ammuntaa harrastanut muistuttaa, että radoilla harjoittelu tapahtuu aina ammattilaisten opastuksessa, joten se on turvallista. Vastuullinen aseenkäsittely radoilla voi heijastua jopa laajemminkin turvallisuuteen.

- Ampumaradoilla voidaan opettaa ja kasvattaa ampujiin se kulttuuri, miten asetta käsitellään. Se koskee niin nuoria kuin varttuneempiakin ampujia. Ne opit ja kulttuuri voidaan viedä mukana radalta kotiin muun muassa siinä, miten asetta säilytetään. Jos ammumme sorakuopilla, pienillä radoilla tai pahimmassa tapauksessa emme ammu ollenkaan, niin se ei ainakaan lisää turvallisuutta. Näkisin, että tässä olisi yhteiskunnalla mahdollisuus parantaa sisäistä turvallisuutta, kun aseasioita opitaan hallitusti hyvillä ampumaradoilla, muistuttaa ampumaharrastaja Petri Lahdenpää.