Uudet kuvat Saturnuksen suurimmasta kuusta paljastavat järvien kirjon

Nasan Cassini-luotaimen tänä kesänä ottamat kuvat Titanista auttavat tutkijoita selvittämään, miten aurinkokunnan toiseksi suurimman kuun hiilivedyistä koostuvat järvet ja meret ovat syntyneet.

tiede
Nasan kuva Saturnuksen Titan-kuusta.
Osa Nasan kuvasta Saturnuksen Titan-kuusta.NASA / JPL-Caltech / University of Arizona / University of Idaho

Saturnuksen suurimmasta kuusta Titanista on saatu uusia hyvälaatuisia kuvia. Ne antavat aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa Titanin pohjoisella napa-alueella sijaitsevien järvien koostumuksesta.

Infrapuna-aallonpituudella otetut kuvat on yhdistetty mosaiikiksi. Kuvat perustuvat kartoituksiin, joita Cassini-avaruusluotain on tehnyt heinä- ja syyskuussa kolmen Titanin ohilennon aikana.

Titanilla on jo aiemmin tiedetty olevan nestemäisestä metaanista ja etaanista koostuvia järviä ja meriä. Lähes kaikki sijaitsevat kuun pohjoisnavan lähellä.

Tätä ennen luotain on saanut otettua alueesta vain etäisiä tai osittaisia kuvia spektrometrinsä ja kuvantamisjärjestelmänsä avulla. Viimeisimmillä ohilennoilla luotaimen rata on kuitenkin mahdollistanut aiempaa paremman näkymän pohjoisille alueille ja myös napaa peittänyt pilviverho on hälventynyt Saturnuksen ja Titanin vuoden kääntyessä kohti kesää.

Uudet kuvat antavat tutkijoille vihjeitä siitä, miten Titanin järvet ovat syntyneet. Kuvissa näkyy eroja Titanin pinnan koostumuksessa järvien ympäristössä. Tiedot viittaavat siihen, että osa järvistä ja meristä on saattanut haihtua ja jäljelle olisi jäänyt Maapallon suola-aavikoita vastaavia pinnanmuodostelmia.

Kuivuneet alueet näkyvät Cassinin mosaiikkikuvassa oranssinsävyisinä muutoin vihertävää taustaa vasten.

Siitä lähtien, kun Titanin järvet ja meret löydettiin, tutkijoita on askarruttanut, miksi ne keskittyvät juuri pohjoisille leveyspiireille. Nyt kuvien perusteella näyttää, että pohjoisnavan lähellä pinnanmuodot ovat erilaisia kuin muualla, ja tämän uskotaan auttavan rajaamaan mahdollisia selityksiä. Työ on kuitenkin vielä edessä.

Vuonna 1997 avaruuteen laukaistu Nasan Cassini-luotain on kiertänyt Saturnusta nyt yhdeksän vuoden ajan. Cassinin matkassa ollut eurooppalaisvalmisteinen Huygens-laskeutuja tömähti Titanin kamaralle alkuvuonna 2005.

Saturnuksen yksi kierros Auringon ympäri kestää liki 30 vuotta, joten Cassini on tarkkaillut Titania ja sen emäplaneettaa kolmanneksen vuodenkierrosta. Sinä aikana Titanin pohjoisella pallonpuoliskolla talvi on vaihtunut kesäksi.