Porkkalan bunkkerit ja sotajäänteet kootaan kartalle

Vuonna 1944 Porkkalasta vuokrattiin pakon edessä laajat maa-alueet Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi. Kirkkonummelainen suunnistusseura kokoaa nyt sota-ajalla tehtyjä bunkkereita ja muita jäänteitä järjestelmällisesti kartalle.

Kotimaa
Osa Porkkalan vuokra-alueella sijaitsevista bunkkereista on täysin kunnossa, niihin pääsee jopa sisälle. Suunnistaja Mårten Boström johtaa Porkkalan sotajäänteiden kartoitusprojektia.
Osa Porkkalan vuokra-alueella sijaitsevista bunkkereista on täysin kunnossa, niihin pääsee jopa sisälle. Suunnistaja Mårten Boström johtaa Porkkalan sotajäänteiden kartoitusprojektia.Vesa Marttinen/Yle

Alue, johon kuului kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta, koko entinen Degerbyn kunta sekä vesialueita ja saaria Espoosta vuokrattiin Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi toisen maailmansodan jälkeen. Reilut kymmenen vuotta kestäneen vuokra-ajan seurauksena alueella on edelleen valtava määrä juoksuhautoja, ilmatorjuntapaikkoja, bunkkereita, raunioita ja muistomerkkejä. Näistä monet ovat olemassa vain maastossa – kartalta niitä on turha hakea.

Mårten Boström vetää projektia

Kirkkonummelainen suunnistusseura Lynx kerää nyt neuvostoajalla tehtyjen bunkkereiden ja muiden sotajäänteiden koordinaatteja järjestelmällisesti kartalle. Projektin vetäjänä toimii sprinttisuunnistuksen tuore maailmanmestari Mårten Boström.

– Me paikalliset suunnistajat ollaan juostu näitä metsiä ristiin rastiin ja sitä kautta törmätty erilaisiin kohteisiin, jotka eivät ole ihan arkipäiväisiä vaan peräisin neuvostoajalta. Boströmin mukaan projekti edustaa kaksisuuntaista yhteistyötä: seuralaisilla on osaamista ja tuntemusta alueen metsistä ja kohteista, ja toisaalta kohteiden kartoittaminen on antanut myös monelle seuran suunnistajalle virikkeen tuottaa jotain hyödyllistä.

Koordinaatit kartalle

Vapaaehtoisten kartoittajien käytössä on kaksi rannetietokonetta, joihin on integroitu gps-satelliittipaikannusjärjestelmä.

– Niiden kanssa me kuljetaan metsässä, ja kun kohde paikallistetaan, koordinaatit tallennetaan laitteeseen. Kotona sitten lisäämme kohteet karttapohjalle, joka löytyy seuran kotisivuilta. Projektia vetävä Mårten Boström on harrastanut suunnistusta neljävuotiaasta alkaen. Sotahistorian kartoittaminen on tuonut hänelle uuden näkökulman vanhaan harrastukseen. – En ollut samalla tavalla kiinnostunut näistä asioista ennen tämän projektin aloittamista. Tämä on ollut ihan sopiva lisä ja tuonut omaan harjoitteluun uuden ulottuvuuden. – Olen tutkinut vanhoja karttoja ja selvityksiä kunnalta, museovirastolta ja erilaisista historiankirjoista ja niiden perusteella yrittänyt hahmottaa, mihin päin kannattaa suunnata. Ne tiedot ovat usein tosi epämääräisiä, mutta tämä meidän metodi on aika eksakti ja myös universaali.