Migreenin tutkijoiden huomio siirtyi verisuonista aivokuoreen

Migreeni on tunnettu jo Hippokrateen ajoista lähtien, mutta vasta nyt geenitutkimus saattaa antaa vastauksen sairauden perimmäisiin syihin. Tampereen yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa suurennuslasin alla on 23 000 migreenipotilasta.

terveys
päänsärky nainen kipeä
Yle

Migreeni on monille liiankin tuttu vaiva, mutta sen perimmäiset syyt ovat edelleen tutkijoille mysteeri. Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa on mukana myös Tampereen yliopiston tutkijoita, on päässyt askeleen lähemmäs ratkaisua selvittämällä migreenin biologista taustaa.

Tukimus on haastavaa. Migreenin tutkimista vaikeuttaa sairauden luonne, sanoo kliinisen kemian professori ja laboratorioalan yritys Fimlabin ylilääkäri Terho Lehtimäki.

- Mittauksia ja tutkimuksia pitäisi tehdä silloin, kun kohtaus tulee. Kohtausten välillä on kuitenkin pitkiäkin välejä, joiden aikana aivot ovat normaalitilassa eikä migreenioireita näy.

Huomio verisuonista aivokuoreen

Laajimpaan toistaiseksi tehtyyn geneettiseen selvitykseen osallistui 23 000 migreenipotilasta eri maista. Tutkijat löysivät kaksitoista uutta geenialuetta, joiden toimintaan keskityttiin tarkemmin.

Tulokset vahvistavat aiempaa olettamusta siitä, että migreeni ei ole verisuonipohjainen sairaus vaan peräisin aivokudoksesta. Tämä merkitsee muun muassa tarvetta uudenlaisten lääkkeiden kehittämiselle.

- Nykyiset triptaanilääkkeet ovat tehokkaita kohtauslääkkeitä ja vaikuttavat juuri verisuonten toimintaan. Nyt on kuitenkin tulossa uusia lääkkeitä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinaineenvaihduntajärjestelmään. Kehitystyö ei ole vielä tarpeeksi pitkällä, mutta huomio on keskitetty aivokuoren mekanismeihin, Terho Lehtimäki kertoo.

Ennaltaehkäisyn merkitys ei vähene

Vaikka lääkkeet kehittyvät ja keskittyvät uusille alueille, ei yksi asia muutu: migreenin hoito on jatkossakin ensisijaisesti ennaltaehkäisyä.

Migreenin hoidossa on tärkeintä pyrkiä välttämään kohtauksia laukaisevia tekijöitä.

Terho Lehtimäki

- Migreenin hoidossa on tärkeintä pyrkiä välttämään kohtauksia laukaisevia tekijöitä. Esimerkiksi työn tai opiskelun aiheuttamien stressitekijöiden tiedetään vaikuttavan migreeniin vahvasti. Stressin välttäminen onkin tärkeä osa kohtausten ehkäisyä, Lehtimäki painottaa.

Kansainvälinen tutkimus jatkuu yhä niin Tampereella kuin muuallakin.

- Mukana ovat samat aineistot kuin ensimmäisessä tutkimuksessakin, mutta geenikartta on nyt vielä tiheämpi. Uusilla tekniikoilla saadaan geneettisellä puolella paljon aikaan, mutta uusimpia tuloksia ei ole vielä julkaistu.