Tutkija: Venäjä vetää "imperialistista" linjaa suhteessa ex-neuvostotasavaltoihin

Venäjä on turvautunut koviin keinoihin pitääkseen entisen Neuvostoliiton maat erossa EU:n tarjoamasta vapaakauppasopimuksesta. Käytössä ovat kauppapakotteet ja uhka kaasutoimitusten katkaisemisesta. Tilalle Venäjä tarjoaa omaa tulliliittoaan.

Ulkomaat

Mikä yhdistää moldovalaista viiniä, ukrainalaista suklaata ja ukrainalaisia Krjukovskin tehtaan junanvaunuja?

Venäjä on kieltänyt kaikkien näiden tuonnin maahan painostaakseen Moldovaa ja Ukrainaa pysymään erossa EU:n itäisen kumppanuusohjelman vapaakauppasopimuksesta.

Moldovaa Venäjä on uhannut myös kaasun toimitusten katkaisemisella. Maan lämmitys on täysin riippuvaista venäläisestä kaasusta.

- Toivomme, että ette jäädy, sanoi varapääministeri Dmitri Rogozin vierailullaan Moldovassa viime kuussa.

Painostuksesta huolimatta Ukraina ja Moldova ovat ottamassa askelta kohti EU-yhteistyötä ensi kuussa Vilnassa pidettävässä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa.

Ukraina on valmis allekirjoittamaan vapaakauppasopimuksen, mutta EU-maat ovat empineet Ukrainan ottamista mukaan entisen pääministerin Julia Timoshenkon tapauksen vuoksi.

Timoshenko on tuomittu vankeuteen vallan väärinkäytöstä. EU:n mukaan tuomio oli poliittinen, ja Ukrainalta vaaditaan Timoshenkon vapauttamista.

EU:ssa kuitenkin uskotaan, että sopu syntyy ja Ukraina liittyy sopimukseen. Asiasta keskustellaan EU-johtajien huippukokouksessa Brysselissä tänään torstaina.

Venäjä pitää kiinni etupiiristään

Moldovan ja Georgian on puolestaan määrä aloittaa Vilnassa prosessi, jonka seurauksena maat liittyvät vapaakauppasopimukseen ensi syksynä. Venäjän painostuksen odotetaan vain kovenevan.

- Venäjä yrittää pitää kiinni alueesta, jota se pitää omaan vaikutuspiiriinsä kuuluvana, sanoo tutkija Amanda Paul European Policy Centre -tutkimuslaitoksesta Brysselistä.

- Tällainen on äärimmäisen imperialistista. Tämä aikakausi on kadonnut kaikkialta maailmasta paitsi Venäjän nykyjohdon toimista, Paul jatkaa.

Ukrainan, Moldovan ja Georgian lisäksi EU:n itäiseen kumppanuusohjelmaan kuuluvat myös Armenia, Valko-Venäjä ja Azerbaidzhan.

Armenian kohdalla Venäjä sai tahtonsa läpi. Presidentti Serzh Sargsyan ilmoitti yllättäen Moskovan-vierailullaan syyskuussa, että Armenia liittyykin Venäjän tulliliittoon, jossa ovat mukana Kazakstan ja Valko-Venäjä.

EU:lla vain vähän liikkumatilaa

EU:n vapaakauppasopimuksen DCFTA:n säännöt estävät maita liittymästä molempiin sopimuksiin. Sen sijaan säännöt kyllä sallisivat Venäjän neuvotella omat vapaakauppajärjestelynsä DCFTA-maiden kanssa, mutta tähän se ei ole osoittanut mielenkiintoa.

- Venäjä näkee alueen nollasummapelinä. Sen mielestä nämä maat pyrkivät heikentämään sen poliittista ja taloudellista asemaa, tutkija Paul sanoo.

- Venäjän kansalaiset näkisivät Ukrainan demokratisoitumisen ja alkaisivat vaatia samaa kotimaassaan, Paul arvioi Venäjän vaikuttimia.

EU on tuominnut Venäjän toimet, mutta unioninkaan asema ei ole Amanda Paulin mukaan ollut kehuttava. Itäisen kumppanuuden tarkoitus on tarjota osallistuville maille pitkällä aikavälillä entistä likeisemmät suhteet EU:hun.

Jäsenmaista ei kuitenkaan löydy poliittisita tahtoa mennä juuri vapaakauppaa pidemmälle.

Jäsenyysehdokkuuden tarjoaminen kumppanuusmaille on näillä näkymin poliittisesti täysin epärealistista. Esimerkiksi Moldovan kansantuote on vain puolet Albanian vastaavasta.

- EU ei pysty tarjoamaan näkymiä jäsenyyteen, Amanda Paul sanoo.

Venäjä puolestaan ei osoita merkkejä painostuksen hellittämisestä.

- Heillä on pohjattomalta vaikuttava säkillinen konsteja käytettävissään. He keksivät kyllä jotakin, tutkija sanoo.

Venäjälle olisi arvovaltatappio olla toteuttamatta kovien puheiden luomia odotusarvoja. Paul arvelee, että linja voi tiukentua Sotshin talviolympialaisten jälkeen keväällä.

Petri Raivio, Bryssel