Puoluesihteerit eivät halua laskea äänestysikärajaa

Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit esittävät, että eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja kunnallisvaalit järjestettäisiin vuorovuosina aina huhtikuun kolmantena viikonloppuna. Kunnallis- ja presidentinvaalien ajankohta muuttuisi nykyisestä.

politiikka

Puoluesihteerien muodostama toimikunta ei esitä muutoksia kunnallisvaalien äänestysikärajaan. Sen sijaan toimikunta laskisi kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajaa 15 vuoteen.

Suomessa on aika ajoin ehdotettu, että kuntavaalien äänestysikäraja voitaisiin laskea 16 vuoteen. Toimikunnan puheenjohtaja, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kertoo puoluesihteerien käyneen ikärajoista pitkät keskustelut.

– Meillä ei löytynyt yksimielisyyttä siitä, että olisi haluttu erottaa vaalikelpoisuus ja äänestysoikeusikäraja.

Hänen mukaansa toimikunta ei myöskään halunnut lähteä keskustelemaan siitä, pitäisikö yleistä äänestysikärajaa laskea.

Puoluesihteerit kuitenkin totesivat, että nuoret pitäisi saada mukaan politiikkaan nopeammin.

– Kun meillä joka tapauksessa Suomessa voi liittyä puolueisiin 15-vuotiaana ja halutessaan olla näin mukana vaikuttamassa puolueiden kannan muodostamiseen, ei nähty mitään syytä, miksei kansalaisaloitteen allekirjoittamisikärajaa voitaisiin laskea, Tujunen perustelee.

Puoluesihteerit siirtäisivät vaaleja

Puoluesihteerit esittävät myös, että eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja kunnallisvaalit järjestettäisiin joka vaalivuosi samana viikonloppuna. Ajankohta olisi esityksen mukaan aina huhtikuun kolmas sunnuntai.

Tujusen mukaan tarkoitus on, että eri vaalit olisivat aina vuorovuosina. Kunnallis- ja eduskuntavaalit olisivat aina parittomina vuosina kahden vuoden välein ja presidentinvaalit parillisina vuosina.

Esityksen toteutuessa vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle. Nykyinen valtuustokausi pidentyisi tällöin vajaalla puolella vuodella. Nykyinen presidentin toimikausi puolestaan pitenisi kolmella kuukaudella. Eduskuntavaalit järjestettäisiin nykyisen aikataulun mukaan.

– Koko prosessi alkoi tarpeesta aikaistaa kunnallisvaalien ajankohtaa aikaisemmin kalenterivuodelle. Tästä kaikki olivat yksimielisiä, Tujunen kertoo.

– Nykyisessä järjestelmässä ollaan koettu niin, että kun vaalit ovat syksyllä, valitut valtuutetut eivät pääse vaikuttamaan seuraavan vuoden budjettiin käytännössä ollenkaan. Vaalien aikaistamisen kautta valtuutetut pääsisivät ikään kuin nopeammin mukaan budjettikäsittelyyn.

Juttua korjattu kello 11.10: Toimikunta ei ehdota vaalien yhdistämistä samalle viikonlopulle, vaan eri vaalien järjestämistä aina samana viikonloppuna.