Taru sormusten herrasta muutti suomen kieltä

Suomen kielen lautakunta on päättänyt, että satuolennon nimitykseksi käy niin haltia kuin haltijakin. Viime kesänä haltijoista syntyi vilkas keskustelu, kun Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian suomentaja Kersti Juva kertoi tehneensä kirjan satuolennoista oikeinkirjoituksen vastaisesti haltioita.

kulttuuri
Orlando Bloom esitti Legolas-haltiaa Taru Sormusten Herrasta -elokuvissa.
Orlando Bloom esitti Legolas-haltiaa Taru Sormusten Herrasta -elokuvissa.New Line Cinema

Viime heinäkuussa taiteilijaprofessori Kersti Juva tunnusti syntinsä vuodelta 1973. Hän suomensi tuolloin J.R.R.Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian ensimmäisen osan ja teki kirjoissa esiintyvästä mytologisesta suippokorvaisesta kansasta haltioita. Oikeampi nimitys olisi ollut haltija, j:llä.

- Olen syypää siihen, että suomalaiset fantasian harrastajat kirjoittavat sanan haltija itsepäisesti ilman j:tä, Suomen tunnetuimpiin kaunokirjallisuuden kääntäjiin kuuluva Juva kirjoitti viime kesänä verkkokirjoituksessa.

Tunnustus kirvoitti vilkkaan keskustelun haltia-sanan oikeinkirjoituksesta.

Tästedes satuolento saa olla sekä haltia että haltija

Suomen kielen lautakunta on nyt päättänyt, että uskomusolentoa merkitsevän sanan voi vastedes kirjoittaa yhtä hyvin ilman j:tä tai j:llisenä. Niinpä on yhtä oikein kirjoittaa hyvä haltia kuin hyvä haltija, ilmojen haltia kuin ilmojen haltija.

Lautakunta sanoo muutoksella ottavansa huomioon vallitsevan käytännön. Se väljentää vuoden 1937 suositusta, jonka mukaan sanan oikea kirjoitusasu oli vain j:llinen merkityksestä riippumatta.

Hallussapitäjä on edelleenkin haltija

Uudenkin suosituksen mukaan j:llinen asu haltija on edelleen ainoa oikea silloin, kun tarkoitetaan hallussapitäjää, käyttäjää tai hoitajaa. Esimerkiksi velkakirjan haltija, toimen haltija.

Suomen kielen lautakunta käsitteli halti(j)a-sanan oikeinkirjoitusta kokouksessaan 23.10.2013.