Näkökulma: Verohallinto varoitti virkailijoita toimittajan yhteydenotoista

Verohallinnon virkamiehiä neuvottiin ohjaamaan Liechtensteinin veronkiertojutusta kyselevä toimittaja viestintäyksikön puheille. Viestintäjohtaja pahoitteli työntekijöilleen, että sisäinen puhelinluettelo annettiin Ylen toimittajalle.

Verohallinnon viestintä varoitti työntekijöitään toimittajan yhteydenotoista ja kehotti ohjaamaan yhteydenotot ammattiviestijöille. Kuva: Verohallinto

Verohallinnon viestintäjohtaja Martti Lahti pahoittelee verohallinnon sisäisessä verkossa sitä, että toimittajalle luovutettiin verovirkailijoiden suorat puhelinnumerot.

- Niin ikävältä kuin tämä monesta tuntuukin, muuta mahdollisuutta ei ollut kuin antaa tiedot puhelinluetteloa pyytäneelle toimittajalle, kirjoittaa viestintäjohtaja Martti Lahti työntekijöille julkaistussa verkkoartikkelissa.

Minä olin mainittu sisäisen puhelinluettelon pyytänyt toimittaja. Pyysin puhelinluetteloa, koska tuntui, että kommenttien saaminen Liechtensteinin veronkiertojutusta kertoneita uutisia varten oli tavattoman vaikeaa. Monesta yhteydenotosta huolimatta minua ei ollut ohjattu puhumaan kenenkään sellaisen virkamiehen kanssa, joka olisi kertonut osallistuneensa asian tutkintaan.

Täytyy kuitenkin kehua, että sain sisäisen puhelinluettelon nopean ja asiallisen tietopyyntöprosessin päätteeksi, kuten lain mukaan kuuluukin. Kokemus tietopyynnön käsittelystä saattoi hyvinkin olla toimittajanurani paras, poikkeuksellisen hyvä ainakin.

Tänään selvisi, että tekemäni tietopyynnön jälkeen verohallinnon viestintä oli nähnyt tarpeelliseksi kahdellakin sisäisen verkon tiedotteella muistuttaa työntekijöitä siitä, että vaikka tämä olisikin oikea henkilö vastaamaan, "voit rauhallisin mielin ohjata toimittajan ottamaan yhteyttä oman yksikkösi viestintään tai Viestintäyksikköön".

Imagonhallintaa ja oikeaa tietoa

Viestinnän ammattimaistuminen tuo mukanaan hyvää ja pahaa. Monia toimittajia harmittaa, kun kyseessä olevasta asiasta vastaavan johtajan sijaan lausuntoja antaa viestintäjohtaja. Viestinnän ammattilaiset tulevat yhä useammin myös mukaan haastattelutilanteisiin. Julkisuudessa yritysten ja yhteisöjen viestinnästä vastaavat henkilöt korostavat sitä, että he haluavat palvella mediaa etsimällä organisaatiosta oikeat henkilöt haastateltavaksi sekä varmistamalla, että toimittajat saavat oikeaa tietoa nopeasti.

Ammattiviestijöiden tavoitteissa on paljon hyvääkin. Toivottavasti ammattimainen ote viestintään ei johda tilanteeseen, jossa ainoastaan korkea johto tai ammattiviestijät uskaltavat puhua toimittajille. Niin on valitettavasti tapahtunut Liechtenstein-tapauksessa on se ollut verohallinnon tavoite tai ei. Julkishallinnossa avoimuuden merkitys korostuu vielä paljon yksityisiä yrityksiäkin enemmän. Virkamiehiä pitäisi mieluummin rohkaista puhumaan kuin ohjaamaan soitot viestintäyksikköön.

Verohallinnon tapauksessa toimittajista varoittelu on minusta harmittavaa ja ristiriidassa kansalaisten tiedonsaannin kanssa. Tosin toimittajakin voi jossain määrin ymmärtää verottajaa, sillä perustuslakivaliokunnan moitteista (siirryt toiseen palveluun) huolimatta Suomessa on yhä voimassa laki, joka määrää verottajan asiakirjojen ja niissä olevien tietojen salassapidon peruslähtökohdaksi. Perustuslakiin kirjatun julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjojen tulisi lähtökohtaisesti olla aina julkisia ja salassapidon ainoastaan poikkeus. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole lähtenyt korjaamaan verotustietojen salassapitoa koskevaa lakia.