Simon maankohoumapuisto on downshiftaajan paratiisi

Maankohoaminen ei nappaa kiireistä ihmistä. Maankuori nimittäin kohoaa hitaasti mutta varmasti - Perämeren alueella noin sentin vuosivauhtia. Stressitöntä ilmapiiriä hakeva downshiftaaja voi hakeutua Simon maankohoumapuistoon seuraamaan maan kohoamista merestä. Rentoja turisteja odottaa luonnonilmiön rauhallisuus ja uusia saariakin saattaa poksahtaa pinnalle - noin viidensadan vuoden kuluessa.

Kotimaa
Simon maankohoumapuisto
Aleksi Pohjola / Yle

Jääkauden jäljilta maankuori oikenee noin sentin vuodessa. Perämeren alueella maankohoaminen on erityisen voimakasta. Simon kunta tarttui tähän luonnonilmiöön ja perusti maankohoumapuiston. Se avattiin maanantaina.

Projektityöntekijä Kimmo Laisalmi esittelee karttaa 1500-luvulta, jolloin maisema oli huimasti erilainen kuin nykyään.

– Simon kirkkokin oli silloin vielä veden alla, Laisalmi tuumaa.

Viidenkymmenen vuoden välein kuvannetut kartat kertovat Simon värikästä historiaa. Maata on noussut merestä noin metrin sadassa vuodessa ja muinainen rantaviiva on nykyään pusikkoa ja metsää.

– Ennen tähän Simon Pirtillekin näkyi ranta ja tansseihin pääsi tulemaan veneelläkin, Laisalmi hymyilee ja osoittaa nykyistä metsämaisemaa, joka vanhan pirtin ikkunoista avautuu.

Maankohoamisesta elämys

Laisalmi esittelee maankohouman muutoksia vuosisatojen saatossa. Tutkimuksen avulla voidaan myös ennustaa tulevaisuutta ja maankohoamisen vaikutuksia.

– Todennäköisesti Simojoen jokisuunpaikka on eri jo viidensadan vuoden kuluessa, Laisalmi pohtii.

Kyllähän sitä yhteensä sitä maata kohoaa yhden omakotitalotontin verran vuodessa.

Kimmo Laisalmi

Lisämaasta hyötyvät maa- ja vesialueitten osakaskunnat, joille merestä kohoava maa kuuluu.

Simon maankohoumapuisto Vahakari
Simon Maankohoamapuistossa voi seikkailla takaisin historiaan opaskylttien avulla.Aleksi Pohjola / Yle

– Kyllähän sitä yhteensä sitä maata kohoaa yhden omakotitalotontin verran vuodessa, Laisalmi naurahtaa.

Maankohoaminen ja alueen muuttuminen kiinnostaa paikkakuntalaisia mutta Laisalmi uskoo, että maankohoumalla on merkitystä myös matkailulle.

Yrittäjien mielikuvitus on vain rajana ja rauhallisella luonnonilmiöllä voitaisiin houkutella vaikkapa downshiftaajia, jotka hakeutuvat pois oravanpyörästä. Simon merenrannoilla kiire ei kiusaa eikä maankohoaminen päätä huimaa. Ajatuksissaan turisti voi aikamatkata vuosisatojen päähän ja kuvitella itsensä rennosti soutamaan keskellä nykyistä metsämaisemaa.

– Olemme rakentaneet nyt puitteet pystyttämällä kyltit ja opastaulut. Puiston ympärille voivat matkailuyrittäjät luoda erilaisia elämyksiä ja kertoa tarinoita. Puistossa olisi hyvät mahdollisuudet esimerkiksi pyöräilyreitiksi ja olemme huomioineet kylttien sijoittelussa myös liikuntarajoitteisest, Laisalmi summaa.

Merenpinta kohoamassa takaisin

Tänä vuonna Simosta ostettu rantatontti voi olla muutaman sadan vuoden päästä jotakin aivan muuta. Maankohoamisen arvellaan jatkuvan vielä 7 000 vuotta, mutta ilmaston muutokset tuovat tilanteeseen vielä oman vaikutuksesta.

– Jos mennään ennusteiden mukaan, voi olla, että Simon rannikkoasujat joutuvat muuttamaan sisämaahan. Vaikka maa kohoaa sentin vuodessa, on merenpinnan arveltu kohoavan 3,5 senttiä vuodessa, mikä taas veisi meitä ajassa taaksepäin, Laisalmi kertoo. Hän osoittaa seinällä roikkuvaa karttaa vuoden 1750 tilanteesta, jossa merenpinta oli huomattavasti korkeammalla kuin nykyään.