Älypuhelinaddiktio on kuin huumeriippuvuus

Lähes kaikki ovat nykyään riippuvaisia kännykästä. Jos puhelin kuitenkin hankaloittaa elämää, ihmissuhteita ja töitä, niin kyse on addiktiosta.

Kotimaa
Älypuhelin naisen kädessä.
Riikka Heikkilä / Yle

Linja-autoasemalla, ruokapöydässä, kirjastossa ja koulussa. Älypuhelinten räplääjiä on joka puolella. Moni tuntee itsensä jopa alastomaksi, jos puhelin jää kotiin.

A-klinikkasäätiön viestintäpäällikkö Aino Majavan mukaan lähes kaikki ovat riippuvaisia kännykästä, sillä se on osa kulttuuria ja arkipäivää.

Majava on erikoistunut toiminnallisiin riippuvuuksiin, joissa mielihyvää haetaan toistuvan toiminnon kautta. Tällaisia riippuvuuksia ovat esimerkiksi shoppailuriippuvuus ja peliriippuvuus.

Lyhytaikaista riippuvuutta

Milloin sitten on kyse tavallisesta riippuvuudesta ja milloin haitallisesta addiktiosta?

Suosittelen tekemään sellaisia kokeiluja, että laittaa puhelimen kiinni tai jättää puhelimen kotiin.

Aino Majava

– Se riippuu tilanteesta, ja sitä pitää miettiä tapauskohtaisesti. Addiktion tunnistaa siitä, että se haittaa arkea, töiden tekoa ja ihmissuhteita. Ja myös siitä, että se ahdistaa ja haittaa unirytmiä, Majava luettelee.

Toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat lyhytaikaista tyydytystä aivoille, ja siksi niitä halutaan toistaa. Riippuvuudella käsitellään usein muita elämän ongelmia, esimerkiksi yksinäisyyttä, stressiä tai masennusta.

– On havaittu, että nettiriippuvuuteen liittyy välittäjäaineiden muutoksia samalla tavoin kuin huumeriippuvuuteen.

"Jätä puhelin kotiin"

Majavan mukaan jatkuva tietotulva on ihmiselle kuormittavaa. Siksi hän on huolissaan lähes tauottomasta älypuhelimen räpläämisestä.

Älypuhelimat ovat tulleet niin nopeasti, että normisto ei ole vielä kehittynyt niin, että tietäisimme mikä on soveliasta käyttöä.

Aino Majava

– Suosittelen tekemään sellaisia kokeiluja, että laittaa puhelimen kiinni tai jättää puhelimen kotiin. Jos alkaa ahdistaa, niin se voi olla merkki, että vääränlainen riippuvuus on syntynyt. Vanhempien pitää tarkkailla lastensa kännykän käyttöä. Heidän riippuvuutensa on vanhempien vastuulla, Majava sanoo.

Riippuvuudesta on kuitenkin mahdollista päästä eroon.

Majavan mukaan on hyvä miettiä, mitä muuta puhelimen räpläämisen sijaan voisi tehdä. Hän neuvoo myös pohtimaan, kuinka usein kännykkää on tarpeellista tarkistaa. Ammattiapua pitää hakea, jos ei itse pääse eroon riippuvuudestaan.

Normaalikäyttöä vaikea arvioida

Monilla työpaikoilla odotetaan, että työntekijä on koko ajan tavoitettavissa. Älypuhelinriippuvuus on Majavan mukaan niin uusi asia, että normaalikäyttöä on vaikeaa arvioida.

– Älypuhelimat ovat tulleet niin nopeasti, että normisto ei ole vielä kehittynyt niin, että tietäisimme mikä on soveliasta käyttöä. Siksi näistä asioista pitää puhua, Majava sanoo.

Majava kuvailee itseään aktiiviseksi kännykän käyttäjäksi, joka jopa nukkuu puhelimensa kanssa.