Kalan tuoreus älypuhelimen pyyhkäisyllä asiakkaan tietoon

Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämän älypuhelinsovelluksen avulla asiakas saa tietoonsa muun muassa kalan pyyntipaikan ja ajan sekä kalan kulkeman matkan kalatiskiin.

Kotimaa
Järvikalasovellus
Pyhäjärvestä kalastetun muikun tiedot tulevat asiakkaan tietoon älypuhelimen kautta.Adam Bellgrau / Yle

Käytännöstä asiakas saa älypuhelimen avulla tietoonsa esimerkiksi mistä ja milloin kala on pyydystetty, millaisessa lämpötilassa sitä on kuljetettu ja mitä reittiä pitkin se on tiskiin kulkenut.

- Ilman muuta kiinnostaa. Itse kalastan paljon ja valmistan kalaa paljon, niin se millainen se kala on ja miltä se maistuu niin se on tärkeä juttu.

- Kyllä ne tiedot tulee kysyttyä muutenkin mutta nyt ne voi tarkistaa selvästi, toteaa kalatiskillä asioinut Pertti Harju Mikkelistä.

Ylipäänsä asiakkaat ovat nykyään yhä kiinnostuneempia siitä mitä paperiin kääritään.

- Lähes poikkeuksetta kysytään, että mistä kala on tullut ja milloin se on pyydetty.

- Asiakkaat haluavat, että kala on mahdollisimman läheltä. Kyllä ne kotirannan muikut ovat kaikkein suosituimpia, kertoo kalamestari Jani Jukarainen Graanin Citymarketista Mikkelistä.

Kaupallinen toimija haussa

Radiotaajuuksiin perustuvaa RFID teknologiaa käyttävä Järvikala-sovellus on Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämä. Kalastaja aktivoi kalojen sekaan laittamansa sensorikortin jo veneessä ja sama tehdään myös matkanvarrella esimerkiksi jalostamossa. Samaa sovellusta voisi käyttää myös elintarvikkeiden seurannassa mutta innovaation leviäminen on muiden kuin Mikkelin ammattikorkeakoulun käsissä.

- Nyt tässä loppuvuoden aikana selvitellään niitä kiinnostuksia mitä on eri toimijoilla. Kaupalla, kalastajilla, jalostajilla ja laajemminkin täällä.

- Kun löydetään kaupallinen toimija, joka näkee tässä bisneksen mahdollisuuden niin tämän toiminnon, niin tämän eteneminen on nopeastikin mahdollista, kertoo projektipäällikkö Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Asiakkaan lisäksi kalan tiedoista ovat kiinnostuneita myös jalostajat ja kauppiaat. Erityisen kiinnostavaa on kylmäketjun toimiminen.

- Kalan laadussa näkyy välittömästi, jos kylmäketju pääsee katkeamaan. Jos kala on lämpimässä muutaman tunnin vaikkapa ennen pakkaamista, niin se vaikuttaa jo päiviä kalan säilyvyyteen, kertoo myyntipäällikkö Mikko Nurmela savonlinnalaisesta Ovaskala Oy:stä

Järvikalan osuus myynnistä todella pieni

Pilottivaiheessa olevassa kokeilussa ovat olleet mukana yksi kalastaja ja jalostamo sekä kaksi eteläsavolaista marketkauppaa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen tarkoituksena on lisätä kotimaisen järvikalan kysyntää.

- Kyllä se järvikalan prosentuaalinen osuus on todella pieni, lohta myydään todella paljon. Kirjolohi ja merilohi ovat ne suurimmat artikkelit mitä tiskistä myydään, kertoo kalamestari Jani Jukarainen.

Ruotsissa asiakkaat ovat saaneet vastaavanlaisia tietoja kaloista ja esimerkiksi turskan kysyntä on kasvanut merkittävästi. Kyse ei ainakaan ole siitä, etteikö kotimaista kalaa riittäisi.

- Saimaa on esimerkiksi yksi maailman ainoista paikoista missä ei ole ylikalastusta vaan ennemminkin alikalastusta, kertoo myyntipäällikkö Mikko Nurmela Ovaskala Oy:stä