THL: Laajoista terveystarkastuksista ei saa tehdä monistesulkeisia eikä ristikuulusteluja

Ainakin pääkaupunkiseudulla vanhempia kehotetaan täyttämään voimavara- ja päihdekyselyt ja ottamaan monisteet mukaansa neuvolaan. Kysymykset vanhempien seksiasioista ja krapularyypyistä ihmetyttävät monia vanhempia. THL pelkää, että monistesulkeiset saattavat pilata hyvän tarkoituksen: tenttaaminen ja utelu saattavat pistää vanhempien suut suppuun asioista, joihin he tarvitsisivat oikeasti apua.

terveys
Äiti pitelee sylissään vauvaa.
YLE

Helsinkiläisperheen äiti, Kata Melajärvi sai pojan neljävuotistarkastukseen mennessään arjen voimavarakyselyn, jossa kysytyään muun muassa, onko perheellä isovanhempia apuna, ovatko perheenjäsenet useimmiten hyvällä tuulella ja pystyvätkö vanhemmat puhumaan seksuaalisuudesta avoimesti.

- Tunnollisena ihmisenä minä kyllä täytin ne paperit. Mies sanoi, että hän ei suostu tämmöisiä papereita täyttämään, Melajärvi sanoo.

Melajärvestä osa kysymyksistä tuntui tungettelevilta.

- Esimerkiksi kysymys siitä, voimmeko keskustella seksuaalisuudesta, tuntui vähän tungettelevalta ja koen, että nämä ovat yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita.

- Muutenkin kysymykset ehkä vähän normittavat hyvää perhe-elämää sellaisella tavalla, josta en tiedä, onko se tarpeen välttämättä, Melajärvi pohtii.

Ennen neuvolaan menoa ohjeena oli täyttää myös päihdekyselyt. Monisteessa kysytään muun muassa, oletko joutunut turvautumaan krapularyyppyyn ja oletko juonut unikkoteetä tai käyttänyt Panacodia tai suonensisäisiä huumeita.

Kysymys siitä, voimmeko keskustella seksuaalisuudesta tuntui vähän tungettelevalta. Nämä ovat yksityiselmän piiriin kuuluiva asioita.

- Voihan se olla, että semmoisilla pystytään johonkin puuttumaankin, mutta en usko, että ehkä ihan rapajuoppoja saadaan kiinni sillä lailla, Melajärvi toteaa.

THL: Päihdekyselyjä ei pitäisi teettää kaikilla vanhemmilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ollaan täysin yllättyneitä siitä, että osa kunnista lähettää tai pyytää tulostamaan netistä THL:n kehittämän arjen voimavarakyselyn sekä päihdekyselyt ja ottamaan ne mukaan tarkastukseen. Massakyselyt eivät ole THL:n mukaan suositusten mukaisia: perheet eivät saisi tuntea olevansa seulonnan kohteina.

Arjen voimavarakyselyä olisi tarkoitus käyttää keskustelun pohjana perheen hyvinvointia ja elämäntapoja selvitettäessä ja päihdekyselyt tulisi ottaa käyttöön vasta, jos siihen on tarvetta ja vain jos vanhemmat niin haluavat.

Kyselyt saattavat aiheuttaa tunteen kyttäämisestä ja tappaa kiinnostuksen ottaa esille perheen huolenaiheita. Lisäksi tiedetään, että päihdekyselyihin ei edes vastata rehellisesti.

- Terveystarkastuksista ei missään tapauksessa pyritä tekemään mitään lomakesulkeisia, sanoo neuvolatarkastusten suunnittelusta vastaava tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen. Hänen mukaansa tällaisia lomakkeita ei kannattaisi ilman perusteluja lähettää, varsinkaan jos niitä tulee useita.

- Aina täytyy asiakkaan kanssa keskustella, että miksi näin menetellään ja edetä vanhempien ja lasten ehdoilla. Ei mitään ristikuusteluja, Hakulinen-Tuovinen painottaa.

Useimmat kunnat tekevät asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluissa. Vanhemmat ja terveydenhoitajat pitävät pääasiassa laajoja terveystarkastuksia hyvänä asiana. Tämä selviää vielä julkaisemattomassa THL:n kyselyssä. Kyselyssä tosin tuli myös ilmi, että osa terveydenhoitajista kokee laajennetut terveystarkastukset vaikeina.

THL: Sanoja ei saa laittaa lapsen suuhun

THL:n mukaan koulutusta ja ohjeistusta kunnissa vielä tarvitaankin, jotta terveystarkastukset sujuisivat vanhempia ja lapsia kunnioittavassa hengessä.

Yle Uutisten tiedossa on esimerkiksi tapaus, jossa 7-vuotistarkastuksen yhteydessä kouluterveydenhoitaja kyseli eroperheen lapselta "onko isällä uutta naista ja kaipaako lapsi isällä ollessaan äitiä niin paljon, että alkaa ihan itkettää". Sekä lapsi että mukana ollut äiti kokivat tilanteen hyvin hämmentäväksi.

On tärkeää, että avioero otetaan puheeksi, mutta tietenkin lapsen ikätasoisesti eikä missään tapauksessa lasta kuulustella millään lailla asiasta.

Kouluterveydenhuollon ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä pitää lapsen tenttaamista ja sitä, että sanoja laitetaan lapsen suuhun, asiattomana. Hän painottaa, että kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa on tarkoitus keskustella myös vanhempien kanssa perheen tilanteesta, eikä kysellä vain lapselta perheasioista.

- Tietenkin on hirveän tärkeätä myös lapsen näkemys – se mitä lapsi ajattelee avioerosta – ja on tärkeää, että se otetaan puheeksi, mutta tietenkin lapsen ikätasoisesti, eikä missään tapauksessa lasta kuulustella millään lailla asiasta, Hietanen Peltola sanoo.

- Lapselle osoitetaan suoraan kysymyksiä, mutta totta kai kuullaan myös vanhemman mielipide. Jos halutaan perheen asioihin vaikuttaa, niin lapsihan ei voi sitä tehdä, vaan se vanhempi on tosi tärkeä siinä tarkastuksessa mukana. Molemmilta kysytään perheen asioista.

Kaavakkeet pitää hävittää tarkastuksen jälkeen

Epäselvyyttä on monien vanhempien keskuudessa myös aiheuttanut se, mihin täytettyjä kaavakkeita käytetään ja mihin paperit päätyvät.

- Tiedot sinänsä kuuluuvat lapsen potilasasiakirjarekisteriin. Sinne kirjataan niitä asioita, jotka vaikuttavat lapsen elämään, Hietanen-Peltola sanoo.

Hän vakuuttaa, että jos vanhemmat täyttävät päihdekyselyt, ne kirjataan vanhemman omaan potilaskertomukseen, ei lapsen. Varsinaiset lomakkeet hävitetään.

- Ne ovat muistilappuja. Niitä ei arkistoida ikiaikaisesti, vaan tärkeä tieto on tuotu esiin keskustelussa, lomakkeella tai molemmilla. Tiedot kirjataan potilasasiakirjaan, joka kuuluu siis terveyskeskuksen potilasasiakirjarekisteriin, Hietanen-Peltola selventää.