Oikeusoppinut ihmettelee Suomen EIT-sananvapaustuomioiden korkeaa määrää

EIT on antanut Suomelle yhteensä 18 sananvapaustuomiota, mikä on muihin Pohjoismaihin verrattuna korkea luku. Tämä johtuu asiantuntija Riitta Ollilan mukaan siitä, että suomalaiset oikeudet soveltavat kunnian- ja yksityiselämän loukkauksia koskevissa oikeustapauksissa useammin rikoslakia kuin moni muu maa.

Ulkomaat
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) huomattavan paljon sananvapausloukkaustuomioita naapurimaihin ja useimpiin Euroopan maihin verrattuna.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista valvova EIT on antanut Suomelle yhteensä 17 sananvapaustuomiota vuosina 1959-2012. Saman verran sananvapaustuomiota EIT on antanut Moldovalle, joka on entinen neuvostotasavalta.

Edellisen kerran EIT katsoi Suomen valtion rikkoneen sananvapautta eilen tiistaina.

Muista Pohjoismaista Tanska on saanut sananvapausasioissa yhden tuomion, Ruotsi kaksi, Norja viisi ja Islanti kolme. Kansainvälisessä vertailussa myös esimerkiksi Kreikka (9), Azerbaidzhan (4) ja Bulgaria (9) ovat saaneet vähemmän tuomioita kuin Suomi.

Ihmisoikeussopimukseen on liittynyt suurin osa Euroopan maista. Kaikista EIT:n jäsenmaista enemmän sananvapaustuomioita on vain Venäjällä (23), Puolalla (21), Itävallalla (33), Ranskalla (28) ja Turkilla (215).

Oikeudet tulkitsevat rikoslakia kaavamaisesti

Sananvapausasiantuntijan ja oikeustieteen tohtorin Riitta Ollilan mukaan Suomen käräjä- ja hovioikeudet tulkitsevat rikoslakia kaavamaisesti sananvapausjutuissa. Monen - myös tuoreimman - EIT:n tuomion taustalla on tapaus, jossa suomalainen tiedotusväline on julkaissut jutun kohteesta kriittisiä tietoja tai johtopäätöksiä sisältävän artikkelin.

Yleensä jutun kohde haastaa jutun kirjoittaneen toimittajan oikeuteen kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaavan tiedon julkaisemisesta, ja tuomioistuin toimittajan myös tuomitsee.

- Suomalaiset oikeudet kokevat, ettei tiedotusvälineillä ole ollut yhteiskunnallisia perusteita julkaista artikkelien kohteita halventavia tai heidän yksityiselämäänsä liittyviä tietoja, Ollila sanoo.

"Sopii ihmetellä"

Ollilan mukaan "sopii ihmetellä", miksi Suomen oikeuslaitos toimii tavalla, joka poikii jatkuvasti uusia langettavia tuomioita. Hän muistuttaa, että tuoreimmassakin tapauksessa toimittajien tiedot olivat tosia, eikä niissä ollut virheitä. Asianomistaja nosti silti kanteen.

- Korkein oikeus noudattaa EIT:n linjauksia. Mutta näyttää siltä, että oppi menee kovin hitaasti perille alioikeuksiin. EIT on myös todennut, että tuomioistuinten ei ole syytä puuttua toimittajien raportointitekniikoihin.

Ensi vuonna tulee voimaan laki, jonka myötä EIT:n käytännöt ja sananvapaus pitää huomioida entistä paremmin kunnianloukkaustapauksissa sekä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevissa tapauksissa.

- Jatkossa on tuomioistuinten on arvioitava, onko sananvapauteen puuttuminen perusteltua.

Rikoslaki kovassa käytössä

Suomen kansainvälisessä vertailussa korkea sananvapausloukkausten määrä selittyy Ollilan mukaan myös sillä, että kunniaan ja yksityiselämään liittyviä tapauksia ajetaan suomalaisoikeuksissa useammin rikosasioina kuin naapurimaissa. Se tarkoittaa, että Suomessa käytetään rikosoikeudellisia keinoja tapauksissa, jotka olisivat selvitettävissä myös siviilioikeudellisin keinoin.

- EIT on huomauttanut Suomea myös siitä, että ainakaan toimittajiin kohdistuvissa sananvapausjutuissa rikoslain ei pitäisi olla ensisijainen, jokapäiväinen ja ainoa puuttumiskeino.

Esimerkiksi Britanniassa kunnian- ja yksityiselämän loukkauksissa kielletään käyttämästä loukkaavaa ilmaisua ja voidaan määrätä vahingonkorvauksia.