Hevosenlannan energiakäytöstä väännetään isolla talikolla

Lounais-Hämeessä haluttaisiin hyödyntää laajasti hevosenlantaa energiana. Ongelmana on kuitenkin edelleen Suomen tulkinta jätteenpolton EU-direktiivistä. Suomi sallii sen, että lämmitykseen käytetään lannasta tuotettua palavaa kaasua, ei sen sijaan esimerkiksi pellettejä. Kolmensadan hevosen ympäröimä Ypäjän Hevosopisto aikoo vielä vääntää byrokratiaa vastaan ja hakea ympäristölupaa lannalla toimivalle lämpölaitokselle.

Kotimaa
Hevosopiston talli Ypäjällä
Kolmensadan hevosen tuottaman lannan kärrääminen pois Hevosopistolta maksaa vuodessa 40 000 euroa.Ville Välimäki / Yle

Jo yhden hevosen päivässä tuottama lanta yhdessä kuivikkeen kanssa vastaa noin kolmea litraa polttöljyä eli noin kolmeakymmentä kilowattituntia. Entä kun hevosia on yli kolmesataa?

- Kyllä se on iso ongelma. Kuiviketta kuluu paljon kolmellesadalle hevoselle, ja kun se on tuolla karsinassa pyörinyt ja hevoset ovat siihen tarpeensa tehneet, niin se pitää kuljettaa pois. Me maksamme siitä tällä hetkellä noin 40 000 euroa vuodessa, kertoo Ypäjän hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller.

Hevosopisto Ypäjällä sai vastikään ensimmäisten joukossa Suomessa rakennusluvan hevosenlantaa käyttävälle lämpölaitokselle. Ehtona on kuitenkin se, että lämpölaitokselle haetaan vielä ympäristölupa.

Direktiivitulkinnasta kapuloita lantarattaisiin

Byrokraattista vääntöä hevosenlannasta on siis edelleen luvassa, ja kantona kaskessa on Suomen tulkinta jätteenpolton EU-direktiivistä. Hevosenlantaa saa hyötykäyttää esimerkiksi Ruotsissa polttamalla, mutta Suomessa vain, jos sillä tuotetaan palavaa kaasua.

Tätä sääntöä puitiin keskiviikkona Forssassa järjestetyssä energiaseminaarissa. Sääntöä on seudulla ajateltu kiertää niin, että lannasta tuotettaisiin kaasua, mutta myös paljon muuta, sanoo Lounaplussan projektipäällikkö Mertsi Töttölä.

– Kyllä me lähdemme siitä, että siellä on useampia tuotteita, eli siellä on tavallaan nämä hiiltämisen puolelta tulevat tuotteet, eli hiilisuodattimet, hiilet, jotka palautuvat maanparannusaineeksi. Lisäksi sieltä syntyvät tisleet. Niillä on kaikilla oma markkina-arvonsa, kunhan ne vain pystytään tuotteistamaan ja saadaan luvat niiden eteenpäin menemiselle, niissä on ollut esteitä tällä hetkellä.

– Pellettiä on mahdollista vientitavarana toimittaa, siinäkin on yksi mahdollisuus. Ja sitten tämä suoraan, että tehdään peruspelletti, ja kaasutetaan se energiaksi, lämmöksi ja sähköksi. Ne on niinkuin ne peruselementit mistä me voisimme tehdä liiketoimintaa tämän ympärille.