Kuntatalouden asiantuntija: Kuntaliitokset ovat turhia

Kuntatalouden asiantuntija Heikki Helin arvostelee kovin sanoin hallituksen ajamia kuntaliitoksia. Helinin mukaan valtio on itse ajanut kunnat tukalaan taloustilanteeseen, jota kuntaliitokset eivät helpota.

politiikka
Dosentti Heikki Helin puhuu Kuntatalousjournalismia -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingin kaupungin Tietokeskuksessa.
Dosentti Heikki Helin puhuu Kuntatalousjournalismia -kirjan julkistamistilaisuudessa.Nina Svahn / Yle

Dosentti Heikki Helin on seurannut kuntataloutta nelisenkymmentä vuotta sekä virkamiehenä että tutkijana. Helsingin kaupungin Tietokeskuksesta juuri eläkkeelle jäänyt mies on nyt koonnut lukuisat kuntataloutta koskevat lehtikirjoituksensa yksiin kansiin.

Kuntatalousjournalismia -kirjan julkistamistilaisuudessa Helin kyseenalaisti koko poliittisen keskustelun uskottavuuden. Hänen silmissään se on näytelmä, joka noudattaa aina samaa käsikirjoitusta.

- Eduskunnassa ratkaisut riippuvat aina siitä, millainen hallituskoalitio on. Kun puolue siirtyy hallitukseen, se vaihtaa mielipiteensä kyseisen hallituksen mielipiteiksi, jotka ovat valtiovarainministeriön mielipiteitä. Kun puolue siirtyy oppositioon, se alkaa puhumaan oppositiopuheita, jotka ovat täysin päinvastaisia. Siinä on näytelmä, jossa roolit vaihtuvat aina vaalien jälkeen.

Kunnat valtion talutusnuorassa

Helin ihmettelee, miksi hallituksen puheita kuntaliitoksista odotettavista säästöistä ei kyseenalaisteta riittävästi.

Moititaan vaan kuntien talouden heikkoa tilaa, eikä kukaan kysy tarkemmin ministeriöiltä tai poliitikoilta, miksi se on heikko. Todennäköisesti siellä on hallituksen toimenpiteet taustalla.

Dosentti Heikki Helin

- Moititaan vaan kuntien talouden heikkoa tilaa, eikä kukaan kysy tarkemmin ministeriöiltä tai poliitikoilta, miksi se on heikko. Todennäköisesti siellä on hallituksen toimenpiteet taustalla.

Kuntien menojen ja tulojen kertyminen ovat pitkälti riippuvaisia valtiosta, jota Helin vertaa yritysmaailman suuriin yhtiöihin, jotka pitävät pieniä alihankkijoita talutusnuorassaan.

- Hallitus on koko ajan antanut kunnille lisää tehtäviä ja menot ovat kasvaneet. Siinä on tilanne, jossa tavallaan yrityspuolelle siirrettynä iso toimeksiantaja päättää, koska se haluaa kunnalle maksaa ja kuinka paljon, ja paljonko se tilaa.

Kun valtion tase näyttää huonolta, kunnista tulee maksumiehiä.

- Yhdeksänkymmentäluvun lopulla yhteisövero yllätti jatkuvasti. Siitä pienennettiin kuntien osuutta milloin milläkin perusteella. Sitten 2000-luvulla valtio on maksanut velkojaan ja kiristänyt maksujaan kunnille. Silloin kuntien talous kiristyy ja valtion talous näyttää paremmalta.

Helin näkee ristiriidan siinä, että enemmistö kansanedustajista istuu myös omien kuntiensa valtuustoissa. Kuitenkin hallituspuolueiden kansanedustajat myötäilevät päätöksissään halltuksen esityksiä.

Ei säästöjä kuntaliitoksista

Helinin mukaan kuntaliitokset eivät tuo säästöjä, vaan niitä syntyy joka tapauksessa luonnollisen kaupunkikehityksen kautta. Kun asutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin, on talouden kannalta yhdentekevää, tapahtuuko kuntaliitoksia vai ei.

Demokratian kannalta asia ei kuitenkaan ole yhdentekevä. Helinin mielestä isäntäkuntamalli tekee nykyisistä pikkukunnista laskunmaksajia vailla päätäntävaltaa.

- Nyt ehdotettu isäntäkuntamalli ei ainakaan lisää deomkratiaa, jos isoin kunta päättää kaikesta mitä tarjotaan ja lähettää laskun pienemmille kunnille. Se ei ole yhtään parempi ratkaisu kuin nykyiset kuntayhtymät.

Ruotsin mallin mukainen maakuntahallinto säästää demokratian

Helin näkee paljon hyvää Ruotsin maakuntahallinnossa, jossa maakunta vastaa paljon varoja nielevistä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta kunnat saavat itse järjestää muita palveluja.

- Ruotsissa maakuntahallinnon edustajat valitaan vaaleilla. Siellä kerätään veroa maakunnan palveluihin. Se turvaisi Suomen maaseudun pikkukunnat, että maakunta järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut. Silloin pikkukunnat pärjäisivät, kun niille jäisi vain pikkuasiat hoidettaviksi. Siinä oilisi demokratian tunnettakin enemmän kuin isäntäkuntamallissa.

Olipa kuntamalli sitten mikä hyvänsä, säästöjä pitää saada jotenkin aikaan. Heliniltä löytyy vastaus tähänkin pulmaan.

- Nyt kaikista helpointa olisi säästää asioista, joita ihmisille ei ole vielä annettu eli ensi vuodelle suunnitelluista palvelujen parannuksista. Odotukset jäisivät toteutumatta, mutta se ei olisi keneltäkään pois.