Sosiaalisessa mediassa voi jakaa surunkin

Surun kokeminen ja henkilökohtainen surutyö ovat saaneet uusia muotoja internetissä. Tieto ystävän tai tuttavan poismenosta tavoittaa nyt ihmiset kulovalkeaa nopeammin. Osanotto virtuaalisesti on aiempaa laajempaa, mikä voi tuoda lohdutusta surevalle.

Puolisonsa kuoleman jälkeen sosiaalisesta mediasta on tullut entistä tärkeämpi Marja-Liisa Karhulalle.
Kuvaus ja leikkaus Petri Puskala

Marja-Liisa Karhulan mies menehtyi viime tammikuussa. Sokin jälkeen surutyö jatkuu nyt Facebookissa. Hän kertoo kirjoittaneensa kavereilleen tunnoistaan samalla kun kaverit ovat soittaneet ja laittaneet lohduttavia kortteja.

– On tullut sydämenkuvia, kukkia ja osanottoa. Se kaikki on lohduttanut ja tuntunut hyvältä, kertoo Marja-Liisa Karhula.

Marja-Liisa pysyi poissa sosiaalisesta mediasta pari kuukautta, puolison profiilin poistamiseen asti.

– En pystynyt katsomaan sitä profiilia, koska mieheni oli siellä myös ja sen profiili tuli eteen, ja se oli liian tuskallista.

Tämän päivän tapa

Surutyö on saanut uusia puolia. Kuolemantiedon voi sosiaalisessa mediassa kertoa omainen tai kaveri.

– Tietysti sen jälkeen kun se on tapahtunut, joku laittaa asian sinne ja se on kiirinyt koko maailmalle ja sillä tavalla se voi olla aika järkyttäväkin asia, sanoo sairaalapappi Anne Peltomaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta.

Moni ei pysty uskomaan asiaa heti, kun tieto on jaettu sosiaalisessa mediassa ja asia pitää usein varmistaa.

On tullut sydämenkuvia, kukkia ja osanottoa. Se kaikki on lohduttanut ja tuntunut hyvältä.

Marja-Liisa Karhula

– Ajattelen toisaalta, että se on tämän päivän tapa olla yhdessä ja surra yhdessä. Mahdollisuudet tiedon nopeaan leviämiseen ovat kasvaneet, ja yhä suurempi määrä ihmisiä saa sen tiedon samaan aikaan. Se antaa myös mahdollisuuden ottaa osaa ja lohduttaa vaikka sillä sydämen kuvalla kun niitä sanoja ei aina ole.

Kuolintiedon voi kertoa joko lähiomainen tai kaukaisempi sukulainen tai tuttava.

– Lähtökohta on tietysti jokaisella, mitä haluaa sosiaalisessa mediassa asiasta kertoa ja millä tavalla sen tekee.

– Pidän itse sitä positiivisena asiana. Omien henkilökohtaisten kokemusten kauttakin olen kokenut, että se on lohduttavaakin, että se toimii näin, sanoo Anne Peltomaa.

Myös osanoton tapoihin on somen myötä tullut uusia virtuaalisia piirteitä, sydämiä ja osanottamisen helpottumista.

– Omien henkilökohtaisten kokemusten kauttakin olen kokenut, että se on aika lohduttavaakin, että se toimii näin.

Sairaalapappi arvioi, että osanotto virtuaalisesti voi helpottaa kasvokkain kohtaamista.

– Ajattelen, että kukkalähetyksillä ja face-to-face-kohtaamisilla on oikeasti merkityksensä; ettei tätä vain jätetä virtuaalitodellisuuteen vaan että me kohtaamme ihmiset.

Yhteinen suru jaetaan netissä

Surutyötä tehdään myös nettiin perustetuilla muistosivuilla, Youtuben muistovideoilla ja blogeissa. Omaisensa menettänyt työstää ja jakaa suruaan parhaaksi kokemallaan tavalla.

– Kyllä minä itken niiden kuvien äärellä, kun on läheisestä ihmisestä kyse, sanoo sairaalapappi Anne Peltomaa.

Marja-Liisa Karhula sanoo, että Facebookin kautta jaettu lohdutus helpottaa.

– Se tuntuu tosi hyvältä sydämessä, sekin, kun olin sen pari kuukautta pois sieltä, ettei ole unohdettu.