Chili päihittää punajuuren – muoti ajoi ohi juureksista

Lapsijoukko tunnistaa värikkäästä kasviskorista heti chilin ja paprikan, mutta kotimainen punajuuri herättää hämmennystä. Ruokamuoti vaikuttaa tälläkin rintamalla. Lisäksi sille kuuluisalle pupun ruokakupille on nykyään jo tunkua.

Kotimaa
Kuvassa lapsia suurennuslasin kanssa vihanneskorien ääressä
Kokkolan Torkinmäen koulun hevi-etsivät pääsevät suurennuslasin avulla katselemaan kasviksia.

Kun kotitalousneuvoja Seija Varila levittää juurekset ja kasvikset Torkinmäen koulun pöydälle, lapset ovat innoissaan. Edessä on työ hevi-etsivänä. Lasten pitää tunnustella, maistella, haistella ja tunnistaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Nykytrendistä kertoo se, että alakoululaiset bongaavat parhaiten chilin ja paprikan. Tuttuja ovat myös parsakaali ja bataatti.

Sen sijaan perinteiset kotimaiset juurekset ja vihannekset saavat lapset hieromaan päätä. Kotitalousneuvojan apua tarvitaan, kun korista nousee esiin vihreä kukkakaali, punajuuri, lanttu, kurttukaali tai palsternakka.

Vähän jäniksen ruokakupilla

Maa- ja kotitalousnaisten missio levittää kasvistietoutta lapsille ei ole vailla toivoa. Parikymmentä vuotta opastustilaisuuksia kiertänyt Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten neuvoja Seija Varila on sitä mieltä, että parannusta on tapahtunut. Jopa nuoret miehet maistelevat marjapirtelöitä. Pupun ruoka ei ole enää pelkästään pupun asia.

– Kasvisten syöminen on lisääntynyt. Muutamia vuosia sitten tuli vieläkommenttia, että "ei me noita jäniksen ruokia syödä", mutta ei enää. Se on muuttunut.

Kasvisten syöminen on lisääntynyt. Muutamia vuosia sitten tuli vielä kommenttia, että "ei me noita jäniksen ruokia syödä", mutta ei enää.

kotitalousneuvoja Seija Varila

Opettajat tietävät, että kouluruualla salaatti maistuu. Kokkolan Torkinmäen koulun oppilaat opiskelevat nykyään niin suosituissa parakeissa, joista ruokailemaan mennään läheiseen ammatilliseen oppilaitokseen. Siellä salaatit on asetettu tarjolle houkuttelevasti, omissa astioissaan. Niistä lapset kauhovat kasviksia tottuneesti lautaselle.

Ravitsemussuosituksen mukaan päivittäin pitäisi pistää poskeen puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lapsille räätälöity annostus on kuusi kourallista. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa.

– Vielä on petraamista siinä. Ja monipuolisemmin pitäisi käyttää kasviksia. Vähän joka väriä, suosittaa Seija Varila.

Koululaisopastusten idea on, että kurttukaalista innostunut lapsi osaa osoittaa sen kotiväelle kauppareissulla, jolloin sitä ehkä syödään kotipöydässäkin.

Saperere - aistit käytössä

Lapset saavat kasvistietoutta ranskalaisen saperere-menetelmän keinoin. Käytössä ovat kaikki aistit. Vihanneksia siis tunnustellaan, haistellaan, maistellaan ja katsellaan.

Tunnustelu ja käden pistäminen pussiin hiukan hihityttää torkinmäkeläisiä lapsia. Adjektiiveja sinkoilee: kova, liukas, karvainen, märkä, pehmeä. Pusseista paljastuu muun muassa kookospähkinä, avokado, passio, omena ja inkivääri.

Manu Pöyhönen selviää tunnustelutehtävästä kunnialla. Tuttuja ovat ainakin omena ja kookos. Joku möhkäle oli jäädä mysteeriksi.

– Tämä on kova ja möykkyinen. Pehmeä? Ei pehmeä, en tiedä, ihmettelee Manu.

Seija Varilan avustuksella selvisi, että pussista nousi esiin mauste nimeltä inkivääri.

Haistelupurkeissa on esimerkiksi selleriä, sipulia, mandariinia ja omenaa. Nenänkäyttäjät huudahtelevat "mausteinen, voimakas, paha, hyvä".

Tunnin päättävä maistelu on hauskinta. Porkkanat katoavat suihin rouskutellen, jolloin käyttöön otetaan myös kuuloaisti. Karpalo herättää osassa väristyksiä. Muutamat vannovat, etteivät toiste pistä suuhunsa mitään niin hapanta.

Kun lapsilta kysyy mielimakuja, niitä löytyy monia.

– Tomaatti, sanoo Jenny Penttilä, joka tunnistaa vihanneskorista heti paprikan, tomaatin ja chilin.

Aurora Kleimola tuntee monta syötävää herkkua, muun muassa parsakaalin. Suosikki on paprika. Hevi-etsivän mukavin tehtävä hänestä oli maistelu. Siinä ainakin selvisi, että karpalo ei ole Auroran suosikki.