Muinaisharrastajan kohuväite: kuppikivet ovat karttoja ja hämäläiset tulivat Laatokalta

Tutkijoita paljon askarruttaneessa kuppikivessä on kartta, joka kertoo lähiseudulla asuneen suvun tai klaanin talojen sijainnin. Kivien keskinäinen sijainti kertoo, että hämäläiset eivät tulleetkaan Kokemäenjokilaaksoa pitkin, vaan Laatokalta. Historian tutkimuksen harrastaja Jukka Nieminen tekee rohkeita päätelmiä ja tyrmää uhripaikka tulkinnan.

Kotimaa
Kuppikivien tutkimista harrastava Jukka Nieminen Hämeenlinnassa Suomen suurimmalla kivellä
Mikael Juntunen/ Yle

Tamperelainen historian tutkimista harrastava Jukka Nieminen seisoo Hämeenlinnan Uhrikivenkadun kuppikiven vierellä ja latoo rohkeita päätelmiä kuppikivistä. Kuppikiviin liittyy paljon selittämätöntä ja ne ovat houkutelleet aina tarinoihin.

Nieminen seisoo kertaalleen korttelin verran alkuperäiseltä paikaltaan rakennusten edestä siirretyn 3 x 1,5 –metrin kokoinen kiven vierellä.

Tämä kivi tässä on Tavastian alkuhetki

– Tämä kivi tässä on Tavastian alkuhetki, uskoo Nieminen.

Kuppikiviä on aikojen saatossa pidetty uhrauspaikkoina, johon on laitettu viljanjyviä sään jumalille, luonnon hengille tai esi-isille kulloisenkin uskomusjärjestelmän mukaan.

– En usko tuohon teoriaan, sillä meillä tunnetaan oikeitakin uhrikiviä, eivätkä nämä paikat ole lähelläkään näitä kiviä.

Nieminen torppaa myös toisen teorian, jonka mukaan kivet liittyisivät vainajan palvomiseen.

– Väitettä on perusteltu sillä, että ne sijaitsevat kalmiston lähellä. Tosiasiassa vain pari prosenttia näistä on kalmistojen lähellä. Meillä on kuitenkin kasa kalmistoja, eikä kuppikiviä lähelläkään. Ja jos nämä uhrikivet ovat rautakaudelta vuosien 500-700 väliltä, useimmat kalmistot ovat tulleet myöhemmin.

Kuppi yhtä asuinsijaa kohden

Jukka Nieminen on tutkinut puolenkymmentä vuotta asiaa ja oma näkemys on vahva. Hän on vertaillut kuppikivien ja museoviraston rekisteriportaalin materiaaleja, tarkastellut historiaa ja keskustellut lukuisten ihmisten kanssa erilaisilla tutkijoiden ja harrastajien nettisivustoilla.

– Kovan työvaiheen jälkeen päädyin siihen, että nämä ovat karttoja. Jokainen kuppi esittää rautakautisen yhteisön yhden suvun jäsentä, jolla on asuinrakennus tietyssä paikassa. Jos verrataan topografista karttaa, huomaamme siinä Hämeenlinnan seudun kartan.

Kiviä on Suomessa kolmisensataa, näistä Nieminen on tutkinut tarkasti 30 kiveä. Hänen laskelmiensa mukaan tällä kohtaa on asunut 1300 ihmisen populaatio.

– Kuppeja on 139. Yksi kuppi on yksi talo, jossa voi asua kymmenen ihmistä. Saadaan heti 1300 hengen populaatio.

Jos jollakin oli näille ihmisille asiaa, kivestä saattoi nähdä, kannattaako riitaa haastaa

Nieminen sanoo, että kyseessä on mahtisuku, sillä Kaurialan kuppikiven lähellä ei ole muita. Lähimmät kivet löytyvät Janakkalasta ja Hattulasta. Kiven hän arvioi olevan klaanin johtajan asuinsijan kohdalla.

– Jos jollakin oli näille ihmisille asiaa, kivestä saattoi nähdä, kannattaako riitaa haastaa.

Varhaiset hämäläiset tulivat Laatokalta

Nieminen heittää toisenkin ison väitteen: hämäläiset eivät tulleetkaan lännestä vaan idästä.

– Meillä on vakiintunut käsitys siitä, että hämäläiset ovat tulleet Kokemäenjokilaaksoa Hämeeseen. Mutta jos seurataan kuppikiviä ja niiden kulkua, ensimmäiset hämäläiset olisivatkin tulleet Laatokalta, ensin Savonlinnan ja Kerimäen alueelle ja siitä Hämeeseen. Eli asutusteoria kääntyy päinvastoin.

Tueksi löytyy teoriaa. Kuppikiviä tehtiin vuodesta 450 vuoteen 700, jonka jälkeen tuli kartanojärjestelmä.

– Paljastavaa on se, missä kuppikiviä on ja missä ei. Tiedämme esimerkiksi, että Savonlinnassa oli populaatio 500-luvulla. Mutta esimerkiksi Satakunnassa, Pirkanmaalla tai Uudellamaalla ei ollut. Uudellamaalla ei ollut asutusta 400-700-vuosina. Pohjanmaalla taas asutus lakkasi 700-luvulla, kertoo Nieminen.

Kuppikivien tekeminen osui varhaisimpaan maanviljelysaikakauteen. Sitä kesti 200 vuotta, 4-5 sukupolven ajan. Tästä kivestä alkoi muisnais-Hämeen kuningaskunta Tavastian nousu.

- Kuppikivet ovat aikaväliltä 500 – 700, varsinaisen Tavastian historiaa alettiin kirjoittaman 700-luvulla. Ruotsalaisten ja novgorodilaisten kehuma suvereeni kuningaskunta tuhoutui keskiajalla.

Suorassa linjassa

Myöhemmin Hämeenlinnan kuppikiven kohdalla sijaitsi Hätilän keskiaikainen kylä. Kuppikivet ovat usein suorassa linjassa toisiinsa.

– Laitilassa Untamalassa on viisi kiveä suorassa linjassa toisiinsa nähden. Ennätys on Aurajoen laaksossa, yhden kiveä linjassa. Merkitys ei ole avautunut, mutta ehkä tämäkin rautakauden maaginen asia selviää joskus.

Kiveen kaiverretun historian tulkintoja on Niemisen mukaan kommentoitu varovaisen positiivisesti. Vanhat teoriat hän katsoo pitävästi kumonneensa. Tarvitaan uusia tulkintoja.

– Kaikki odottavat lisätodisteita, mutta saadakseen niitä, täytyisi käydä läpi kaikki Suomen kuppikivet.