Mikko Hyppösen mukaan Suomessa valtionhallinnossa on ohjeistettu käsittelemään salaiset asiat kasvotusten. Kansainvälisesti verrattuna Suomen tietoturva on Hyppösen mielesta kohtuullisella tasolla, aina löytyy kuitenkin parannettavaa. Perusohjeistus on Hyppösen mukaan hyvä.
- Salaisia tai salassapidettäväksi luokiteltuja asioita ei käsitellä puhelimitse, sähköpostitse tai muutoin sähköisen teknologian kautta. Suomessa mennään neuvotteluhuoneeseen ja jätetää kaikki elektroniikka ulkopuolelle ja ovi kiinni. Se on tehokas tapa ehkäistä teknologista urkintaa, Hyppönen ohjeistaa.
Tavisten ei tarvitse pelätä
Tavallisen ihmisen huolet urkinnasta ovat tutkimuspäällikkö Mikko Hyppösen mukaan oikeutettuja, mutta eivät kovin todennäköisiä. Suomessa ei ole instanssia joka vakoilisi omia kansalaisia ilman rikosepäilyä tai jotain muuta erityistä syytä. NSA ei ole kiinnostunut taviksista. Supo keskittyy terrorismin torjuntaan ja sisäisten uhkien kartoitukseen muilla keinoin.
Hyppönen muistuttaa kuitenkin, että laillisinkin keinoin kerätty tieto eri selaimista antaa meistä totuudenmukaisen ja tarkan kuvan.
- Hakukoneet ja älypuhelimet ovat osoittautuneet lähes täydellisiksi järjestelmiksi seurata, ei pelkästään mitä ihmiset tekevät ja missä he liikkuvat, vaan myös mitä he ajattelevat. Sinne me naputtelemme sen mitä haluamme tietää ja mitä ajattelemme. Me olemme rehellisempiä hakukoneille kuin omille perheenjäsenillemme, Hyppönen sanoo.
- Epäilisin, että Orwellkaan ei olisi pystynyt mielikuvituksessaan kehittelemään tällaista. Nykyään kaksi aikamme hienointa työkalua on valjastettu valtiollisen valvonnan käyttöön. Ne ovat matkapuhelin ja internet, Hyppönen sanoo.
Eurooppa hissunkissun
Mikko Hyppönen on samoilla linjoilla kuin Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma. Aunesluoma ihmetteli Ylen a-studiossa, että Euroopan johtajat eivät ole reagoineet laajaan urkintaan yhtä jyrkästi kuin esimerkiksi Irakin sotaan viime vuosikymmenellä. Taustalla voi olla se, että läntiset liittolaismaat tiedustelevat toisiaan ristiin.
Amerikkalaisten mukaan länsiliittolaiset vakoilevat laajasti kansalaisiaan ja luovuttavat tiedot hyvässä yhteistyössä heille analysoitavaksi. Tämä asettaa vakoilusta suuttuneet Euroopan poliittiset johtajat noloon tilanteeseen. Todistaakseen hereilläoloaan, viimeksi norjalaiset ärähtivät Ruotsin pääministeri Reinfeldtille uskoessaan ruotsalaisten keräävän tietoja heistä ja luovuttavan niitä yhdysvaltalaisille.
Hyppönen ihmettelee silti sitä, kuinka vaisuja eurooppalaisten vastalauseet urkintaa vastaan muuten ovat olleet.
Omaa teknologiaa
Sähköistä urkintaa on nykymaailmassa hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta päästä karkuun. Mikko Hyppösen mukaan Yhdysvaltain lainsäädäntö takaa tiedustelulle pääsyn ulkomaalaisten ihmisten tietoihin, kun he käyttävät yhdysvaltalaisia nettipalveluita.
Tutkimuspäällikkö Mikko Hyppönen on sitä mieltä, että ainoa keino suojautua yhdysvaltalaisen tiedustelun ylivallalta olisi kehittää omia eurooppalaisia teknologioita.
-Silloin emme oli riippuvaisia USA:laisten omistamista laitteista ja ohjelmistoista. Toisaalta on tietysti olemassa mahdollisuus , että amerikkalaiset ostavat ne pois kuleksimasta. Kuinka kävikään Nokian ja Skypen. Mikko Hyppönen muistuttaa.
On syytä olla vihainen
Suomen perustuslain mukaan jokaisen luottamuksellisen viestin oikeudeton avaaminen on rikollista oli kyse sähköpostista., tekstiviesteistä, kirjeestä tai puhelusta. F- securen tutkimuspäällikkö Mikko Hyppösen mukaan salakuunteluskandaalissa on kyse on ennenkuulumattoman laajasta toiminnasta. Siitä ei pelkästään pitäsisi olla huolissaan, vaan vihainen. Urkinta on Hyppösen mukaan törkeää ja laitonta.
Sen lisäksi, että NSA kerää tietoja se yritttää tahallaanmurtaa ihmisten nykyään kayttämia suojausalgoritmeja ja tehdä niistä turvattomia. NSA perustelee toimiaan terrorismia vastaan puolustutumisella, sekä sotien ja konfliktien ennaltaehkäisyllä. Siitä huolimatta koskaan aikaisemmin sotia ja konflikteja ei maailmassa ole ollut näin paljon.