Jorma Terentjeff: Rikastuminen on Suomessa onneksi arkipäiväistynyt

Jorma Terentjeffin äkkirikastuminen oli vuosituhannen vaihteessa iso uutinen. Hän on kokenut, kuinka äveriäät ovat helppoja kohteita paitsi kateellisille niin myös rahan kinuajille.

verotus
Jorma Terentjeff
Rikastuminen on Suomessa arkipäiväistynyt

Jorma Terentjeff singahti Suomen rikkaimpien joukkoon vuosituhannen vaihteessa. Monet firmat läpikäynyt diplomi-insinööri myi osuutensa elektroniikkateollisuuden huikeasta menestystarinasta JOT Automationista.

Ala oli uusi, ja uutuudenviehätystä oli huikeissa voittosummissakin.

Rahaa kertyi kymmeniä miljoonia euroja. Tarkoista luvuista Terentjeff ei halua puhua.

Jorma Terentjeff muistelee, että alkuvaiheessa onnittelijoita riitti, mutta pian alkoi kateus nostaa päätään.

– Ei Suomessa ole hirveän suotavaa rikastumisesta puhua. Se tulkitaan helposti pröystäilyksi. Helpomalla pääsee, jos mukautuu normaalin ihmisen elämään.

Mielipiteet pörssikaupoilla rikastumisesta ovat Terentjeffin mielestä kuitenkin muuttumassa. Vielä 2000-luvun alussa se nähtiin hänestä jonkinlaisena keinotteluna, nyt on toisin.

– Rikastuminen on Suomessa onneksi arkipäiväistynyt. Nyt nähdään hyvänä, että yksityinen henkilö voi hankkia vaurautta ja myöskin käyttää sitä. Onhan bisnesenkeleiden määräkin lisääntynyt valtavasti.

Rahoitusapua kinutaan

Terentjeff kertoo, että hihasta nykijöitä riittää. Hän laskeskelee, että viime vuoden aikana tuli viitisensataa yhteydenottoa, joissa häntä pyydettiin rahoittajaksi erilaisiin yrityksiin. Seula on kuitenkin tiukka.

– Yhden miehen yrityksiin on turhan vaarallista lähteä mukaan. Mutta jos näkee, että koossa on hyvä tiimi jonkin alan asiantuntijoita, niin ainahan uuden menestystarinan mahdollisuudet voivat olla olemassa.

64-vuotias teollisuusneuvos on tällä hetkellä mukana viidessä lääketieteen alaan liittyvässä start up -yrityksessä. Sen lisäksi elantoa kartuttaa kiinteistösijoittaminen.

Verotuksen arvaamattomuus

Suomalainen verojärjestelmä ei Jorma Terentjeffiltä kovin mairittelevia arvioita saa. Hänestä verot pitää kyllä reilusti maksaa, mutta verotuksen pitäisi olla kohtuullista ja oikeudenmukaista.

– Ei siinä ole mitään mieltä, että jos joku tienaa 100 yksikköä ja siitä menee 70 yksikköä veroa. Se ei tunnu kenestäkään muusta kuin ulkopuolisesta hyvältä.

– Pahinta suomalaisessa verojärjestelmässä on arvaamattomuus. Yksityisen ihmisen ja yrityksen pitäisi voida pystyä pitkällä aikavälillä suunnittelemaan omaa verotustaan. Ainainen epävarmuus verotuksesta ei rakenna yhteiskuntaa, vaan luo jopa keinotteluun menevää ilmapiiriä.

Veroparatiisit Terentjeff kuitenkin tuomitsee. Verosuunnittelua oikeampi termi olisi hänestä keinottelusuunnittelu sellaisissa tapauksissa, joissa yritys kierrättää rahojaan ympäri maailmaa olemattoman verotuksen maissa.

Verotietojen väijymistä Terentjeff ei ymmärrä, vaan pitää sitä kateuden ja tirkistelyn yhdistelmänä. Verotilastojen kärkisijoilla hän ei ole vuosiin komeillut.