Kekripukki palaa Kajaanissa

Kekripukki koristaa kajaanilaista kaupunkimaisemaa kahdettatoista kertaa. Kahdeksana viime vuonna pukin jokivarteen hoitaneen kulttuuriosuuskunta G-Voiman tapahtumatuottaja Eino Saari uskoo ihmisten jo odottavan Suomessa harvinaista kekritapahtumaa.

kulttuuri
Kajaaninjoen kekripukki lähikuvassa.
Jarkko Remahl / Yle

Kajaanissa poltetaan pyhäinpäivän iltana pajusta tehty kekripukki, joka ehtii kellua Kajaaninjoessa reilun viikon ennen h-hetkeä.

Kekripukin kanssa on järjestetty ohjelmaa Kajaanissa jo kahtenatoista vuotena, ja paikallisenkulttuuriosuuskunnan (siirryt toiseen palveluun)puheenjohtaja Eino Saari tietää kaupunkilaisten osaavan jo odottaa kekritapahtumaa.

Tällainen valon- ja tulenjuhla on todella riemullinen ilmestys.

Eino Saari

- Pimeänä ja märkänä vuodenaikana tällainen valon- ja tulenjuhla on todella riemullinen ilmestys, ja sitä jo odotetaan.

Kekritapahtuman valmistelut alkavat yhteydenotolla Sotkamoon Tipasojan kyläyhdistykseen, joka hoitaa kekripukin rakentamisen talkootyönä. Käytännön tapahtumatöitä riittää Kajaanissakin.

- Linnansilta katkaistaan liikenteeltä tapahtuman ajaksi, ja monia asioita on huomioitava palo- ja pelastussuunnitelmissa. Lopuksi aina kysellään toisiltamme, että millaista ohjelmaa kekripukin polton yhteyteen järjestettäisiin.

Eino Saari ja kekripukki
Kulttuuriosuuskunta G-voiman puheenjohtaja Eino Saari ja kekripukki vuosimallia 2013 Kajaaninjoessa.Jarkko Remahl / Yle

Kekripukin polton yhteydessä on viime vuosina nähty niin musiikki- kuin tanssiesityksiä. Saari kertoo järjestäjien keskittyneen tänä vuonna musiikkiin ja musiikilliseen loitsuun.

- Loitsut loihtii paikallinen, itseään shamanistipoppooksi kutsuva orkesteri, joka tulee esiintymään ennen kekripukin polttoa.

Perinteinen juhla vetoaa

Kekri (siirryt toiseen palveluun) on alunpitäen maatalousyhteiskunnassa juhlittu sadonkorjuujuhla, jonka merkitys on vuosien varrella alkanut vähitellen kadota. Saari on iloinen siitä, että näin ainutlaatuista juhlaa on voitu viettää Kajaanissa jo pidemmän aikaa.

Saaren mukaan suomalaiset osaavat juhlia kekriä.

- Kekripukki on hyvin erityinen muoto juhlistaa kekriä, ei vastaavanlaista löydy muualta Suomesta. Tämä liittyy varmasti myös vahvasti vuodenaikaan, kun pimenee ja hämärtyy, niin mikä olisi hienompi yhteenkokoontumisen hetki kuin valon ja tulen äärellä.

Kekripukki iltavalaistuksessa Kajaanijoessa.
Kekripukki on monena vuonna tehty myös oljista.YLE / Jouni Pilto

Perisuomalainen kekri on miltei jäänyt Yhdysvalloista Suomeen rantautuneen halloweenin jalkoihin. Halloweenin kaupallisuudesta huolimatta Saari kokee, että nämä kaksi juhlaa voivat Suomessa elää sopusoinnussa ja rinnakkain.

Suotakoon ihmisille tähän vuoden aikaan kaikki mahdolliset ilakoinnin muodot, tulivatpa ne sitten vetten takaa tai syvältä suomalaisesta mullasta.

Eino Saari

- Suotakoon ihmisille tähän vuoden aikaan kaikki mahdolliset ilakoinnin muodot, tulivatpa ne sitten vetten takaa tai syvältä suomalaisesta mullasta.

Tänä vuonna Kekripukki on laitettu kasaan pajusta, joten pukin polttaminen kysyy Saaren mukaan hieman mielikuvitusta.

- Eiköhän se kuitenkin lauantai-iltana tuleen saada.

Säästä riippuen kekritapahtumaan on aiempina vuosina kokoontunut tuhannesta neljään tuhatta katsojaa. Saari toivoo, että Kekripukin myötä jokivarsi ja sen puistot löydettäisiin paremminkin tapahtumien järjestämispaikkoina.

- Kaupunkihan suunnittelee ja toteuttaakin koko ajan keskustapuiston ja linnaraunioiden liepeillä perusparannusta. Tuntuu että tänne sopisi monenlaisia yleisötapahtumia ympäri vuoden.