Palkkapoliitikkoja kuntien johtoon

Tekeillä oleva kuntalain uudistus voi tuoda palkattuja poliitikkoja kuntien johtoon. Lakiuudistuksen yhteydessä pohditaan muun muassa, olisiko esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajan ja lautakuntien puheenjohtajien oltava täysi- tai osa-aikaisia palkattuja johtajia. Kuntalain uudistuksessa pyritään parantamaan poliittisten päättäjien asemaa kunnissa. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.

Kuva: Arja Lento / Yle

Nykyisessä kuntalaissa mainitaan vain perinteinen kuntaorganisaation malli ja niin sanottu pormestarimalli.

Sen paremmin pormestarimallia kuin kuntalain muita mahdollistamia poliittisen johtamisen malleja ei ole kuitenkaan kunnissa juuri sovellettu.

- Kaikkia niitä mahdollisuuksia mitä kunnilla on tälläkin hetkellä käytössä on kyllä otettu käyttöön, mutta määrä ei ole kovin suuri. Näin ollen on nähty tarpeelliseksi tuoda näitä asioita lainsäädäntöön, joka sitten mahdollistaisi sen, että kunnat aktiivisemmin hyödyntäisivät näitä vaihtoehtoja ja malleja, sanoo ylijohtaja Päivi Laajala valtionvarainministeriöstä.

- Kaikista suurin kysymys siellä on se, miten suomalaisessa kunnallishallinnon järjestelmässä vahvistetaan luottamushenkilöiden asemaa, se on kunnan hallinnon ja johtamisen kannalta iso kysymys.

Valiokuntamalli, ministerimalli tai pormestarimalli

Perinteisen mallin rinnalla pohdinnassa on kolme muuta, joita kaikkia on Suomessa jo jonkun verran sovellettu.

Valiokuntamallissa valtuuston jäsenet kuuluvat valiokuntiin. Valiokunnat valmistelevat asiat valtuuston päätettäväksi.

Valiokuntamallissa kunnan päätöksenteko on vahvasti poliittisessa ohjauksessa ja valtuutettujen vastuu ja rooli kunnan johtamisessa on suuri. Valiokuntamallia on käytetty esimerkiksi Kempeleessä vuodesta 2009 lähtien.

Ministerimallissa kunnanhallituksen jäsenet ovat lautakuntien puheenjohtajia. Malli korostaa kunnanhallituksen valmistelu- ja ohjausvastuuta.

Pormestarimallissa kunnan korkein johtaja on kunnanhallituksen puheenjohtaja. Por­mes­ta­ri on pää­toi­mi­nen luot­ta­mus­hen­ki­lö, jonka valtuusto valitsee.

Pormestari joh­taa kunnan­hal­li­tus­ta ja kunnan joh­to­ryh­mää. Pormestarimalli on käytössä esimerkiksi Tampereella.

Ruotsissa ja Norjassa pormestarimalli on jo pitkään ollut kuntien vallitseva hallinto-organisaation järjestelmä.

Luottamushenkilöillä suuri työmäärä

Kunnallisiin luottamustehtäviin on usein vaikea saada hyviä ehdokkaita. Se on helppo ymmärtää, rivivaltuutetullakin on suuri työ päätettäviin asioihin tutustuessa – varsinkin jos homman tahtoo tehdä kunnolla. 

Luottamushenkilö tekee sen yleensä oman työn jälkeen ja yleensä hyvin pienellä palkkiolla. Kunnanhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajilla työtaakkaa on vielä enemmän.

Kaikkiin edellä mainittuihin malleihin sisältyy myös ajatus mahdollistaa luottamushenkilöiden täysi- tai osa-aikaisuudesta ainakin puheenjohtajien kohdalla.

- Tänä päivänä luottamustehtävät, erityisesti puheenjohtajan tehtävät on vaativia ja normaalityön rinnalla niiden hoitaminen on vain harvoille enää mahdollista, sanoo Valtionvarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala.

- Lain valmistelussa tarkastellaan muun muassa luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Pitäisikö luottamushenkilöillä olla nykyistä paremmat oikeudet saada vapaata työstään luottamustoimen hoitamiseen ja missä laajuudessa. Olisiko vaikka hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajilla mahdollisuus saada virka- ja työvapaata puheenjohtajan työn hoitamiseen toimikaudeksi.