Pienet hiiripöllöt lähtivät suurelle vaellukselle etelään

Hiiripöllöjen vaellus on ulottunut jo aivan maamme eteläosiin saakka ja runsaimmin niitä on havaittu juuri siellä. Pohjoissavolaisen Lintuyhdistys Kuikan tietoon on tullut syyskuun alusta alkaen lähes 150 hiiripöllöä eri puolilta maakuntaa. Yhdistys arvelee, että meneillään voi olla suorastaan huippuvuosi hiiripöllöjen määrässä.

luonto
Hiiriplllö esittelee siipeään rengastajan kädessä.
Siru Päivinen / Yle

Lintuyhdistys Kuikka pitää lintusyksyn suurimpana yllätyksenä sitä, että Pohjois-Suomessa yleisimmin tavattava hiiripöllö on tänä vuonna vaetanut poikkeuksellisen runsaana Etelä-Suomeen.

Myös Pohjois-Savossa on havaittu syksyllä jopa ennätyksellisen paljon hiiripöllöjä. Lähes 150 hiiripöllöä on havaittu eri puolilta maakuntaa. Viime vuoden vastaavana aikana lintuyhdistyksen tietoon tuli 16 havaintoa ja vuonna 2011 vain neljä.

Hiiripöllökanta on suuresti riippuvainen sen ravintona olevien myyrien ja muiden pikkunisäkkäiden runsaudesta. Kun ravintotilanne on hyvä, poikasia varttuu enemmän, jopa 7–9 paria kohti. Syksyinen vaellus kertoo puolestaan, että lähtöalueiden myyräkannat ovat romahtaneet. Nälkä ajaa pöllöt hakemaan parempia saalistusmaita ja ne asettuvat sinne, missä myyriä vipeltää runsaasti, Lintuyhdistys tiedottaa.

Aiempia hiiripöllövaellusten huippuvuosia ovat olleet 1976, 1987 ja 2005.

Vuonna 2005 Kuikan havaintoarkistossa on koko vuodelta 72 havaintoa ja syys - lokakuulta 31 havaintoa Pohjois-Savosta.

Hiiripöllö pesii yleisimmin Pohjois-Suomessa. Tyypillinen pesäpaikka on Lintuyhdistys Kuikan mukaan suon tai hakkuuaukean reunametsä. Joinakin vuosina hiiripöllön pesiä on löydetty myös Pohjois-Savosta, kertoo pöllörengastaja Kalevi Rutonen Pielavedeltä. Pesä on useimmiten matalassa kolossa, joskus myös pöntössä.

Lajin pesimäalue ja -kanta on suuresti riippuvainen sen ravinnon eli myyrien ja muiden pikkunisäkkäiden esiintymisestä ja runsaudesta.

Hiiripöllö on hieman varista pienempi. Sillä on pitkä pyrstö ja rinta on samaan tapaan poikkiraitainen kuin vanhalla kanahaukalla. Väritys on kokonaan mustavalkoinen.

Hiiripöllöjen lisäksi myös helmipöllöt ovat vaeltaneet runsain määrin. Ne liikkuvat iltahämäristä aamuun ja vaellus ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun. Kalevi Rutosen kertoman mukaan helmipöllöjä saatiin myös rengastettua yli 100, mikä on Pohjois-Savon syksyinen ennätysmäärä.

Mikäli myyräkannat pysyvät korkeina läpi talven, voidaan pöllöjen puputuksia ja huhuiluita kuulla kevättalvella runsaasti ihan luonnossakin, Lintuyhdistys arvioi.