1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tutkija: Kalle Päätalon merkitys tulee vielä kirkastumaan suomalaisille

Kalle Päätalosta väitellyt tutkija toivoo, että tuotteliaan kirjailijan ja yksityiskohtaisen perinteentallentajan tuotanto nousee ajan mittaan aiempaa suurempaan arvoon ja saa ansaitsemansa hyväksynnän myös akateemisissa piireissä.

Kuva: Antero Tenhunen / Yle

"Mitä minusta tulee isona?" pohti kirjallisuutta rakastava Ritva Ylönen täyttäessään 50 vuotta. Mieli paloi opiskelemaan, ja niinpä oppikoulun aikoinaan kesken jättänyt nainen suuntasi ensin iltalukioon ja siitä Helsingin yliopistoon. Pääaineeksi valikoitui folkloristiikka, mutta syventävät opinnot Ylönen suoritti Suomen kirjallisuudesta tutkimuskohteenaan Kalle Päätalo.

- Koko opiskelemaan lähdössäni oli ehkä pienenä kannustimena Päätalon huikea nousu huonemiehen pojasta menestyskirjailijaksi, Ylönen pohtii.

Pikavauhtia ahkeran opiskelijan taskussa olivat ylioppilastodistuksen lisäksi myös filosofian maisterin paperit. Ajatus tohtorinväitöksestä eli vahvana, ja aihekin oli valmiina.

- Jo 1970-luvulla olin_ Iijoki_-sarjaa lukiessani pohtinut, miksi Kalle Päätalo ja hänen tuotantonsa jakoivat kansan niin selkeästi kahtia: toiset suorastaan palvoivat Päätaloa, toiset vähättelivät häntä tai vaikenivat hänestä kokonaan.

Vaatimaton mies kriitikoiden hampaissa

Tutkimustyö kasvatti Ritva Ylösen jo ennestään suurta arvostusta kirjailijaa kohtaan.

- Arvostan Kalle Päätaloa suuresti monestakin syystä. Hän eli hurjan lapsuuden isän mielisairauden ja taloudellisen ahdingon keskellä, mutta ponnisti eteenpäin säilyttäen hyvät arvonsa. Hän ei myöskään antanut menestyksen ja julkisuuden nousta päähänsä. Suren hänen puolestaan vain sitä, ettei hän koskaan tuntunut olevan sisimmässään täysin onnellinen tai tyytyväinen, sillä lapsuudessa koettu kauheus, häpeä ja velka olivat niin lähtemättömästi painaneet leimansa hänen identiteettiinsä.

Lapsuusmuistojensa lisäksi Päätalo joutui kestämään kriitikoiden ylenkatsetta.

- Arvostelijoilla ei ollut sopivaa vertailukohdetta. Alkuun Päätaloa yritettiin verrata esimerkiksi Linnaan, Pekkaseen ja Haanpäähän, mutta hän ei sopinut muottiin. Ehkä arvostelijoita hämäsi se, että omaelämänkerrallisesta romaanista etsittiin nimenomaan romaanin piirteitä. Sopivia vertailukohtia olisi löytynyt ulkomaisista omaelämänkerroista, Ylönen sanoo.

Akateeminen arvostus on vasta tulossa?

Vaikka suomalaiset lukijat ovat ainatarttuneet Päätalon tuotoksiin sankoin joukoin, ei yliopistomaailmassa ole innostuttu samaan tapaan. Ritva Ylösen perjantaina Tampereella tarkastettu väitöskirja on yksi harvoista Kalle Päätalosta tehdyistä akateemisista tutkimuksista.

Hän ei koskaan tuntunut olevan sisimmässään täysin onnellinen tai tyytyväinen.

Ritva Ylönen

Tuore tohtori toivoo, että kirjailija tuotantoineen arvioitaisiin uudelleen.

- Kalle Päätalon teokset ansaitsisivat pintatasoa syvemmän akateemisen hyväksynnän. Uskon, että aika tekee työtään ja Päätalon merkitys suomalaiselle kirjallisuudelle kirkastuu vielä.