1. yle.fi
  2. Uutiset

Nuorisotakuu toimii sittenkin?

Ainakin Kokkolan seudulla näyttää tilastojen valossa siltä, että nuorten tilanne on paranemaan päin. Tavoitteiden toteutumisen tiellä on vielä silti esteitä, esimerkiksi selkä vastuutaho nuorisotakuulta puuttuu. Nuoret kokevat, että apua on vaikea saada silloin kun sitä eniten tarvitsee.

Kotimaan uutiset
Kokemusasiantuntija Maija-Liisa Mattila

Nuorisotakuun kunnianhimoisena tavoitteena on saada kaikki yli kolme kuukautta työttömänä olleet alle 25-vuotiaat töihin, kouluun tai harjoittelupaikkaan. Tällä hetkellä maali siintää vielä kaukana, esimerkiksi Kokkolan seutukunnassa nuorisotyöttömistä 35 prosenttia on edelleen tyhjän päällä kolmen kuukauden jälkeen. Luku on silti parempi kuin maassa keskimäärin, alueelliset vaihtelut ovat suuria.

– Tässä on ollut monta vaihetta. Ryminällä lähdettiin liikkeelle ja alku oli ehkä hiukan takkuava, mutta tällä hetkellä on lukujen valossa enemmän toivoa, sanoo Kokkolassa nuorisotakuun toteutumista seuraava nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund.

Esimerkiksi TE-keskuksen vuodenvaihteeseen osuneet organisaatiomuutokset sattuivat Djupsundin mukaan nuorisotakuun kannalta huonoon aikaan. Toisaalta esimerkiksi muun muassa työpaja- ja kuntouttavaa työtoimintaa järjestävässä Kokkotyösäätiössä ei koettu huhtikuun alussa odotettua ruuhkaa.

Nuorisotakuun yksi ongelmakohdista on se, että sillä ei ole yhtä selkeää vastuutahoa. Kokkolassa nuorisotoimen vastuulla on seurata, miten takuu toteutuu, mutta toteutusvastuu on hajallaan koulutus- ja työllisyysorganisaatioilla.

Alku oli ehkä hiukan takkuava, mutta tällä hetkellä on lukujen valossa enemmän toivoa.

Nuorisotoimenjohtaja Ronnie Djupsund

– Totta se on, että meillä ei ole yhtä vastuutahoa, Se voi nuoren näkökulmasta ilmetä vähän erikoisena tilanteena, hän tietää, että on voimassa nuorisotakuu ja pitäisi jonkun puoleen kääntyä, mutta kuka se nuorisotakuu on? Siihen ei ole vastausta, sanoo Djupsund.

Tukea vaikea saada kun sitä eniten tarvitsee

Kokkolan yliopistokeskuksessa tällä hetkellä kokemusasiantuntijana työskentelevä Maija-Liisa Mattila tietää oman kokemuksensa perusteella kuinka vaikeaa on nousta silloin kun syrjäytyminen uhkaa. Mattila opiskeli Oulun yliopistossa kun hän sairastui masennukseen.

– Oulussa en apua saanut ja muutin takaisin Kokkolaan. Täällä sanottiin aluksi, että kirjaudu ulos yliopistosta niin pääset kuntoutukseen.

Nuorelta vaaditaankin oma-aloitteisuutta ja kovaa ponnistelua juuri silloin kun hän on heikoimmillaan.

– Kukaan ei tule sinua sieltä sängyn pohjalta hakemaan.

Asiat järjestyivät lopulta, nyt Mattila on haastatellut kokemusasiantuntijana nuoria siitä, miten he kokevat palvelujärjestelmän kanssa asioimisen. Mattilan mukaan passivoivasta toimeentulotuesta on tullut tukea saavien pääasiallinen toimeentulomuoto. Perustulomalli, joka sallisi tietyn työansion, kannustaisi paremmin työntekoon.

– Tuet ovat niin jäljessä aikaansa. Se passivoi paljon, koska on vaikea ottaa osa-aikatyötä vastaan. Siinä laskeskellaan, että kannattaako sitä työtä ottaa vastaan. Työtulot vain lähtevät pois toimeentulotuesta ja tulos on plusmiinus nolla eli on tehty ns. ilmaiseksi töitä.

Mattilan haastatteluissa nuoret ovat kehuneet vuolaasti Kokkotyösäätiön yksilövalmentajia.

– He pystyvät moniammatillisesti hoitamaan usean viraston asioita. He osaavat kertoa mihin pitää mennä ja mitä liitteitä sinne pitää viedä. Silloin saa huomattavasti paremmin hoidettu asiat ja muutenkin on koettu hyvin tärkeäksi, että on yksi henkilöä arjessa auttamassa asioiden hoitamisessa.

Lue seuraavaksi