Hallituspuolueet erimielisiä mahdollista opiskelumaksuista

Koulutusviennin vauhdittamista miettinyt selvitysryhmä ehdotti maanantaina, että Euroopan talousalueen ulkopuolelta Suomeen tulevat tutkinto-opiskelijat pitäisi panna maksamaan koulutuksestaan. Maksu koskisi tutkintoja, joiden opiskelukieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vastustajien mielestä ehdotus on uhka ilmaisen koulutuksen periaatteelle Suomessa.

Kotimaa
Aalto-yliopiston ulkomaalaisia opiskelijoita.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun maisteriohjelmissa on kokeiluluontoisesti peritty lukukausimaksua ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.Yle

Koulutusvientiä selvittäneen työryhmän mukaan ulkomaisilta opiskelijoilta perittävän maksun olisi vähintään katettava koulutuksen kustannukset. Lukuvuosimaksua ehdotetaan ETA-alueen ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille, ei muille. Aalto-yliopiston kehitysjohtaja Jari Jokinen kannattaa maksuja.

- Aalto-yliopistolle tämä tarkoittaisi sitä, että voisimme ryhtyä järjestelmällisesti kehittämään rekrytointia kolmansista maista maisteriohjelmiimme. Ja sitä kautta voisimme hankkia lisää resursseja myös yliopistolle, kun myynti tulee osaksi normaalia toimintaa.

Etenkin esitys, jossa käytettäisiin Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja lukukausimaksujen kattamiseen – sitä emme missään tapauksessa hyväksy.

Outi Alanko-Kahiluoto

Jokinen kertoo, että yliopisto on jo kahden vuoden ajan ollut mukana maksukokeilussa.

Tutkintomaksujen lisäksi selvitysryhmä muun muassa ehdottaa, että kehittyvien maiden opiskelijoille lohkaistaan stipendejä kehitysyhteistyövaroista. Korkeakoulut voisivat myös tienata järjestämällä ulkomailla maksullista opetusta.

Ruotsissa vastaava tutkintomaksu aluksi karkotti opiskelijoita, mutta se ei hidasta opetusministeri Krista Kiurua.

- Luulen, että täydellinen maksuttomuus opiskelijoiden tutkintojen suhteen tulee olemaan suunnaton poikkeus. Meillä maksuttomuus ei ole sekään vetänyt merkittävissä määrin (opiskelijoita). Silloin pitää hakea kannusteita muualta. Koko korkeakoulujärjestelmän tahtotilasta on kysymys, Kiuru sanoo.

Parhaillaan Suomessa on ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita selvitysryhmän mukaan noin 20 000. Esityksessä tavoitteeksi asetetaan vähintään 60 000 vuonna 2025.

Hallituspuolueissa mielipide-eroja maksuesityksestä

Ylen Uutisten soittokierros hallituspuolueille paljastaa, että Kiuru saa tukea esitysten eteenpäin viemiseen kokoomukselta ja RKP:ltä. Kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto katsovat maksuehdotusta kriittisesti. Vihreiden vastaus on ehdoton 'ei'.

On kysymys koko korkeakoulujärjestelmän tahtotilasta.

Krista Kiuru

- Se on esitys, jota vihreät ei kannata. Pidämme sitä eriarvoistavana esityksenä. Etenkin toinen esitys,jossa käytettäisiin Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja lukukausimaksujen kattamiseen – sitä emme missään tapauksessa hyväksy, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Myös ministeri Kiurun puoluetoveri, SDP:n varapuoluejohtaja Eero Vainio on epäilevä.

- En usko että Suomeen saadaan lisää kansainvälisiä opiskelijoita sillä, että lukukausimaksut otetaan käyttöön.

Mitä muita keinoja olisi?

- Itse näen, että meidän pitäisi kehittää omia vahvuuksiamme. Vahvuudet koulutuspuolella ovat digiosaamisessa, opettajankoulutuksessa ja hyvissä oppimisympäristöissä. Nämä ovat asioita, mitä pitäisi viedä eteenpäin, Vainio kertoo.