1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuomiojallekaan ei kerrottu heti vakoilusta

Ministeriölle selvisi vasta viiveellä, miten laajasta vakoilusta on kysymys. Erkki Tuomiojan mukaan vastaavaa vakoilua on ollut myös muissa maissa.

politiikka
Ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Yle

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sai tiedon ministeriönsä vakoilutapauksesta vasta reilun kuukauden kuluttua sen havaitsemisesta. Vakoilu tuli ministeriön tietoon tammikuun lopulla mutta sen laajuus selvisi vasta maaliskuun alussa.

Tuomiojan mukaan vakoilusta tiesi aluksi vain teknistä henkilöstöä. Tapauksesta kerrottiin poliittiselle johdolle ja virkamiesjohdolle vasta siinä vaiheessa, kun sen laajuus selvisi.

- En minäkään kuulunut niihin, jotka tästä tiesivät, Tuomioja sanoi tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Hän huomautti, että ministeriöön on kohdistunut vuoden 2006 jälkeen noin 40 murtoyritystä, eikä tämän tiedetty heti olevan niitä laajempi. Hän korosti, että kysymys oli teknisesti erittäin kehittyneestä urkintajärjestelmästä, josta tietoturva-asiantuntijoillakaan ei ollut aiempaa kokemusta.

Tuomioja kiisti julkisuudessa liikkuneet tiedot siitä, että kysymyksessä olisi ollut Red October -haittaohjelma. Hän sanoi, että se havaittiin jo vuonna 2010 ulkoministeriön omilla menetelmillä, eikä se ehtinyt silloin saastuttaa kuin yhden työaseman.

Tuomiojan mukaan murron kohteena olleessa verkossa on ollut vain neljännen turvaluokan asioita, joten erittäin salaiset asiakirjat eivät ole vuotaneet. Missään ei ole myöskään havaittu mitään sellaista vuotoa, joka olisi Suomelle tai EU:lle vahingollinen.

Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartano kertoo, että ulkoministeriön tietoverkolla on useita toimittajia, mutta yritysten nimiä ministeriö ei kerro. Havaitut turvallisuusaukot on Uusikartanon mukaan nyt tukittu, ja niitä on ollut tukkimassa useita yhteistyökumppaneita. Niidenkään nimiä ministeriö ei halua kertoa.

Vastaavaa myös muissa maissa

Tuomiojan mukaan vastaavaa vakoilua on ollut myös muissa maissa. Useissa tapauksissa kysymys on ollut täsmälleen samanlaisesta ulkoasiainhallintoon kohdistuneesta iskusta.

Asiaa on käsitelty myös EU:n tasolla.

-Ilmeisesti enempi tai vähempi poikkeuksetta lähes kaikki ulkoasiainministeriöt ovat olleet samanlaisen urkinnan kohteena, Tuomioja sanoi.

Hän uskoo, että kaikki iskun kohteeksi joutuneet maat eivät vielä ole välttämättä edes havainneet asiaa.

Tuomiojan mukaan päätös asian pitämisestä vain pienen piirin tiedossa tehtiin aikanaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja presidentin kesken. Sen taustalla oli tutkintarauhan takaaminen ja se, ettei vakoilijalle haluttu antaa tietoa siitä, että tapaus on havaittu.

Lue seuraavaksi