Tutkija vähättelee ruokahävikin vaikutuksia

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista ruokahävikkiviikkoa. Maa- ja elintarviketelollisuuden tutkimuskeskus MTT:n erikoistutkija kuitenkin kyseenalaistaa totutun puheen ruokahävikistä.

Kotimaa
Yle

Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. MTT:n tutkimuksen mukaan niissä heitetään ruokaa roskiin noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Ainahan tulee iso luku, kun kerrotaan asukasluvulla, mutta ei se tarkoita, että tässä olisi kyse välttämättä merkittävistä luvuista, MTT:n erikoistutkija Antti Iho sanoo.

Iho pitää ruoan tuhlausta vahingollisena, mutta hänen mukaansa kotitalouksien ainoa tavoite ei voi olla pyrkiä heittämään mahdollisimman vähän ruokaa roskiin.

– Kotitalouksien ruokahävikki on noin 5 prosenttia, eli jo tästä luvusta käy ilmi, että niissä pyritään heittämään mahdollisimman vähän ruokaa pois. Hävikin pienentäminen kotitalouksissa tuottaisi hirveästi töitä, Iho sanoo.

Antti Iho nostaa esiin myös sen, että ruokahävikistä puhuttaessa pitää myös miettiä, mikä on ruoan rooli kodeissa: Milloin sitä syödään ja missä tilanteissa, ja mitkä ovat kotitalouksien yksilölliset mahdollisuudet vaikuttaa hävikin määrään.

– Kaikilla ei esimerkiksi voi olla koiraa, joka söisi ruoantähteet.

Lisäksi Iho pohtii sitä, kiinnitetäänkö ruokahävikki-keskustelussa huomiota oikeisiin asioihin. Hävikkikeskustelussa nostetaan usein esiin poisheitetyn ruoan ympäristövaikutukset. Esimerkiksi ruokahävikin pienentämiseen tähtäävällä saasyoda.fi -sivustolla kerrotaan, että kotitalouksista vuosittain roskiin päätyvän ruokajätteen päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta.

– Ympäristöhyödyillä perustellaan aina, mutta onko se tässä keskustelussa järkevää. Ensinnäkin, tuottaisivatko ponnistelut hävikin pienentämiseksi suuremman ympäristöhyödyn toisissa kohteissa? Ponnistella voi vain määränsä, joten väärä kohdentaminen tarkoittaa huonompaa ympäristön laatua. Toisaalta, uskaltaisimmeko edes vähentää tuotetun ruuan määrää vastaamaan pienempää hävikkiä? Mikä on ruokaturvan rooli?, Iho pohtii.

Antti Iho on myös sitä mieltä, että kouluruokailuissa ja päiväkodeissa pitäisi miettiä uudelleen, miten lapsia kohdellaan ruokailussa.

– Kouluissakin kannustetaan varsin näkyvästi lautasen tyhjäksi syömisen puolesta ja syömättä jäävän ruoan määrää tarkkaillaan. Eikö pitäisi kysyä, miten tällainen vaikuttaa lasten asenteisiin, vääristyykö heidän suhteensa ruokaan ja millaisia aikuisia heistä kasvaa.

A-Studio: Streamissa keskustellaan ruokahävikistä periantaina 8.11. Yle TV1:lllä klo 21.