1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Varsovassa yritetään saada ilmastonmuutos kuriin vapaaehtoisilla sitoumuksilla

Yhdeksästoista kansainvälinen ilmastokokous on alkanut Varsovassa, Puolassa. Kokoukselta odotetaan suuntaviivoja siihen, miten kahden vuoden päästä saataisiin aikaan kaikkia maita sitova ilmastosopimus. Jos nyt epäonnistutaan, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen alle kahteen asteeseen näyttää mahdottomalta.

luonto

Lähes 200 maata ja 4 000 hallituksien virkamiestä. Tällä porukalla pitäisi kahden viikon aikana päättää, miten maapallo pelastetaan ilmastonmuutokselta. Varsovassa ei tehdä vielä varsinaista sopimusta, vaan yritetään sopia miten edetään kohti kaikkia maita sitovaa sopimusta kahden vuoden päästä.

- Varsovassa pitäisi pystyä sopimaan kunnollinen työsuunnitelma. Pitäisi ikään kuin pystyä luomaan perustukset sellaiselle rakennukselle, joka sitten 2015 saadaan valmiiksi, ja tietenkin pitäisi samalla ymmärtää ollaanko tekemässä jonkinlaista huvimajaa vai talviasuttavaa mökkiä, sanoo Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.

Vapaaehtoisia päästövähennyksiä

Varsovassa kartoitetaan maiden omia, vapaaehtoisia sitoumuksia päästövähennyksiin, jotka esitetään tulevan vuoden aikana. EU päättää omista tavoitteistaan ensi keväänä. Komission esitystä odotetaan vuodenvaihteessa. Maiden tulisi osallistua vähennyksiin omien vastuidensa ja lähtökohtiensa mukaisesti Ovatko vapaaehtoiset sitoumukset riittävän kunnianhimoisia, on vielä arvoitus.

- Se tulee olemaan vaikein asia näissä neuvotteluissa. On mahdollista, että vielä 2015 sopimuksessakaan ei asiaa pystytä ratkaisemaan. Tässä vaiheessa tehdään kaikki mahdollinen, että tästä sopimuksesta saataisiin mahdollisimman kunnianhimoinen, Laurikka sanoo.

Laurikan mukaan kokouksessa pyritään saamaan aikaan positiiviisuuden kierre: kun yksi maa sitoutuu päästövähennyksiin riittävän kunnianhimoisesti, sitoutuu myös toinen.

- Positiivisuuden kierre on mahdollinen, kun kaikki maat ymmärtää missä mennään.

Hyviä merkkejä on jo ilmassa. Esimerkiksi USA:ssa edetään - vastoin ennakkokäsityksiä - sääntelyn kautta; tuotantolaitoksille asetetaan jo tiukempia rajoituksia kuin meillä. EU:ssa taas pyritään etenemään markkinatalouden keinoin. Kiina saattaa olla pian muutamissa vuosissa valmis koko maan kattavaan päästökauppajärjestelmään, joka kääntäisi päästöt laskuun vuonna 2020.

Eriytyvä sähkön hinta, fossiiliset ja ilmastorahoitus

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kaikkein maiden tulisi olla mukana päästövähennystalkoissa, ettei esimerkiksi Euroopassa sähkön mahdollisesti kallistuessa uusiutuvien energiamuotojen myötä, kilpailukyky valuisi Euroopan ulkopuolelle.

Positiivisuuden kierre on mahdollinen, kun kaikki maat ymmärtävät missä mennään.

Harri Laurikka

- USA:ssa liuskekaasun käyttö lisääntyy, ja täällä vaihdetaan kalliimpiin uusiutuviin tutoantomuotoihin. Kustannusero johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen EU:n ulkopuolisiin maihin verrattuna. Energian hinnat ovat jo nyt eriytyneet. Suomi on ollut onneksi vielä välimaastossa, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Suomen luonnosuojeluliiton mukaan keskiöön pitäisi nostaa ongelman ydin, fossiiliset polttoaineet.

- Poliitikot puhuvat alle kahden asteen lämpenemisestä, ja samaan aikaan ei suostuta puuttumaan oikeisiin syihin, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Yksi keskeisistä toimista on myös ilmastorahoitus eli se miten teollisuusmaat kompensoivat tekemiään päästöjä kehitysmaille rahoittamalla näiden ilmastotoimia, esimerkiksi metsien kestävää käyttöä. Vihreä ilmastorahasto perustettiin vuonna 2010 Cancunin ilmastokokouksessa. Rahastosta toivotaan kanavoitavan merkittävä osuus teollisuusmaiden kehitysmaille lupaamista ilmastorahoista. Teollisuusmaat ovat luvanneet, että summa nousee 100 miljardiin dollariin vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Ei suostuta puuttumaan oikeisiin syihin.

Otto Bruun

- Kyse on ilmastovelasta, ikäänkuin vahingonkorvauksesta. Pohjoiset maat ovat saastuttaneet vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja yhteistä planeettaa. Nyt olisi aika alkaa maksaa sitä ilmastovelkaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat katastrofaalisia jo tällä hetkellä, ja tiedetään, että ne ovat paljon pahempia tulevaisuudessa. Kehitysmaiden pitäisi pystyä sopeutumaan näihin jotenkin, ja se on niiden ihmisten ja valtioiden vastuulla maksaa korvauksia, jotka muutoksen ovat aiheuttaneet, sanoo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje.

Ei vain välikokous

Varsovan ilmastokokouksesta on sanottu, että se on välikokous. Suomen pääneuvottelija on eri mieltä.

- Se ei ole välikokous siinä mielessä, että meidän on luotava hyvät perustukset tuleville neuvotteluille seuraavien kahden vuoden aikana, Laurikka sanoo.

Vuonna 2015 solmittavan ilmastosopimuksen tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen enimillään kahteen asteeseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi globaalit päästöt olisi käännettävä laskuun jo ennen vuotta 2020, ja puolitettava vuoden 1990 tasosta vuosisadan puoliväliin mennessä. Tähän eivät nykyiset päästövähennyslupaukset riitä, joten työsarkaa Varsovassa riittää.

- Tämä tulee olemaan hyvin haastava tavoite, mutta siihen meidän olisi päästävä, jotta kahden asteen tavoite olisi mahdollinen, Laurikka sanoo.

Lue seuraavaksi