Koe uusi yle.fi

Suomi tuki salaa Viron itsenäistymistä

Suomi tuki Viroa itsenäistymisen kynnyksellä laajasti, mutta salassa. Suomi ei halunnut tehdä avusta numeroa, jotta suhteet Neuvostoliittoon eivät vaarantuisi. Tuelle oli myös presidentti Mauno Koiviston hyväksyntä, vaikka Koivisto toppuuttelikin julkisissa puheissaan Viron itsenäistymisintoa. Näin arvioi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut historiantutkija Heikki Rausmaa.

Kotimaa
Heikki Rausmaa
Elina Päivinen

Viro sai vuosina 1988–1991 Suomelta apua oman valtionsa rakennustyöhön enemmän kuin mistään muualta. Viron tukemista on selvittänyt historiantutkija Heikki Rausmaa väitöstutkimuksessaan.

- Viron auttamista ei tuotu julkisuuteen. Hyvin harvoilla sekä Suomessa että Virossa oli kokonaiskuva avun laajuudesta, Rausmaa sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Esimerkiksi Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves on arvostellut Suomen presidenttiä Mauno Koivistoa 1990-luvun alun lausunnoista, joiden mukaan Viron itsenäisyys ei ole Suomen etujen mukaista.

Rausmaa korostaa, että kritiikki kohdistuu Koiviston julkisiin lausuntoihin, jotka olivat voimakkaasti Moskovaa ja Mihail Gorbatshovia tukevia.

- Koiviston ensisijainen tavoite oli Suomen turvallisuusintresseistä huolehtiminen. Siitä huolimatta hän näki, että Suomen moraalinen velvollisuus on tukea virolaisten pyrkimyksiä.

Tukea ei voitu kuitenkaan antaa julkisesti, koska se olisi ollut ristiriidassa Suomen Moskovalle antaman tuen kanssa.

"Kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon"

Suoraa poliittista tukea Viron itsenäistymispyrkimyksille ei Heikki Rausmaan mukaan edes pyydetty. Sen sijaan Suomesta haluttiin koulutusta hallintovirkamiehille, liike-elämän edustajille ja nuorille. Lisäksi asiantuntija-apua kaivattiin hallinnon uudistamiseen.

- Tätä kaikkea Suomesta myös saatiin, Rausmaa toteaa.

Avustustoimintaa koordinoi Suomessa opetusministeriö ja kulttuuriministeri Anna-Liisa Kasurinen, vaikka tavallisesti laajaa apua ulkomaille hallinnoi ulkoasiainministeriö. Rausmaan mukaan näin haluttiin korostaa avun epäpoliittisuutta.

Kun Kasurinen kysyi Koivistolta vuoden 1989 alussa, kuinka pitkälle Viron avustamisessa voidaan mennä, Koivisto vastasi, että "kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon."

Suomen tavoitteet olivat ristiriidassa

Suomen ulkoministeriö linjasi 1990-luvun alussa, että Suomen tavoitteena oli pitää yllä yhteistyötä Moskovaan, mutta tukea Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiä. Tavoitteet olivat ristiriitaiset.

- Kyse oli vain siitä, että miten ristiriita saadaan pidettyä poissa julkisuudesta, Rausmaa sanoo.

Hänen mielestään tärkein saavutus Viron avustamisessa oli se, että Viro sai itsenäistymiselleen merkittävän etumatkan verrattuna Latviaan ja Liettuaan.

- Vaikutuksen näkee edelleen. Virossa on muita Baltian maita parempi elintaso ja moni muukin asia on paremmin.

Rausmaan mielestä Suomi suhtautui Viron ja Neuvostoliiton tilanteeseen täysin samalla tavalla kuin länsivallat yleensä. Vain Ruotsi ja Tanska vaativat muita ärhäkämmin poliittista tukea Viron itsenäistymiselle.

- Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa suhtautuminen oli hyvin samankaltaista kuin Koiviston kanta. Näistä maista ei kuitenkaan annettu käytännön apua, kuten Suomesta.

Heikki Rausmaan väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa ensi lauantaina.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Alkoholijuomat

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Nuorisoliikkeet

Hipsterioikeiston pomo: "Seuraava suuri nuorisoliike Euroopassa on Generation Identity tai jihadismi"

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä johti kahden opettajan rankaisemiseen vaasalaiskoulussa – "Ensimmäinen askel koulun kulttuurin muuttamiseksi"