Käsidesi ei lopeta mikrobien juhlia huolimattoman käsissä

Etenkin flunssa-aikoina käsihygienia kannattaa nostaa arkirutiineissa korkealle. Mikrobit tarttuvat tehokkaasti esimerkiksi ostoskärryistä, tietokoneen näppäimistöstä tai yleisten vessojen hanasta ja valonkatkaisijasta. Käsidesin käyttö on yleistynyt, mutta aine on hyödytön, jos sitä käyttää huolimattomasti – eikä mikään korvaa vesi–saippuapesua.

terveys
Ultraviolettilamppu näyttää lian tietokoneen näppäimistöllä.
Heidi-Maria Harju / Yle

Hygienia-alan asiantuntijan mukaan ihmiset usein kuvittelevat tietävänsä, mitä on hyvä käsihygienia. Tietoa toki on, mutta se on usein vääränlaista tai vähintäänkin puutteellista. Moni esimerkiksi luulee, että käsidesin nopea levittäminen käsiin riittää.

– Kuitenkin käsien likaisimmat paikat ovat sormien välissä, rystysissä, peukalon ja etusormen välissä, ja niitä paikkoja ei riittävän hyvällä tarkkuudella huomioida käsidesiä käytettäessä, sanoo puhtausalan koulutuspäällikkö Jaana Väre-Hautala Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksesta.

– Ja niin kauan hierotaan käsidesiä, että se kuivuu käsiin, koska kosteat kädet ovat hyvä kasvualusta mikrobeille, muistuttaa kouluttaja Seija Vainionpää.

Kaikki pöpöt eivät säikähdä alkoholia

On hyvä myös tiedostaa, että käsidesiaineet eivät pure kaikkiin pöpöihin. THL:n käsihygieniatutkimuksen (2012) mukaan kaikki infektiotaudit eivät vähentyneet, kun kädet puhdistettiin vain käsidesillä. Sen sijaan huolellinen pesu vedellä ja saippualla vähensi tauteja lähes viidenneksellä. Vesi–saippua pesun voittanutta ei siis ole.

– Mikään desinfektioaine ei voi korvata kunnollista puhdistusta, mutta jos esimerkiksi on työtehtävässä, jossa joutuu koko ajan pesemään käsiä, niin silloin ohjeena on yleensä, että kun kädet ovat näkyvästi likaantuneet, ne pestään. Jos vain siirtyy työvaiheesta toiseen, silloin huolellinen käsihuuhteen käyttö puoltaa paikkaansa, koska liian usein tapahtuva käsienpesu kuivattaa käsiä – ja silloin on aina vaarana se, että käsien iho menee rikki. Infektoituneessa ihossa on paljon enemmän mikrobeja kuin terveessä, vastustuskykyisessä ihossa, Jaana Väre-Hautala opastaa.

"Justhan mä pesin kädet"

Hygieniakouluttaja kuulee usein kommentin "Justhan mä pesin kädet", kun kouluttaja pyytää pesemään kädet uudelleen. Käsienpesun ja vessasta esimerkiksi keittiöön menon välillä on kuitenkin monta vaaranpaikkaa.

– Me koulutuksessa pyritään saamaan asiakkaat ja opiskelijat hoksaamaan sen, että kun koskee oven kahvaan, ei voi koskaan tietää, millaisilla käsillä siihen on koskettu sitä ennen. Jos kosket ovenkahvaan esimerkiksi flunssaisena aikana, sitten pyyhit nenää tai silmäkulmaa, niin voi olla melkein varma siitä, että ainakin tie flunssavirukselle on avattu, koulutuspäällikkö Jaana Väre-Hautala painottaa ja jatkaa toisella esimerkillä:

– Jos olet ruokakaupassa ja kosket siellä ostokärryjen kahvoja, niin siellä on ollut ennen sinua monenlaista tahmatassua eli kädet on pestävä viimeistään, kun tulee kotiin.

Olennaista hygienian kannalta on myös se, mihin kätensä kuivaa. Helpotuksesta voi huokaista, jos yleisessä vessassa on paperipyyhkeitä. Sen sijaan puhalluskuivausta tai froteepyyhkeitä ammattilainen ei suosittele.

– Joskus näkee tuolla, kun maanteillä matkustaa ja käy esimerkiksi huoltoasemien WC-tiloissa, niin siellä on sellainen epämääräinen froteepyyhe. Itse kyllä en kuivaisi käsiä missään nimessä siihen, vaan mieluummin vaikka puseron laitaan, jos muuta ei ole, Väre-Hautala sanoo.

Käsi ei kuulu päähän – Rapsuttelun jälkeen käsipesulle heti!

Mikrobien kanssa pitää pystyä elämään, sillä maailma on mikrobeja täynnä. Yksi paikka, missä mikrobeja on erityisen paljon, on päänahka.

– Tällaisen päänrapsuttelun jälkeen kannattaisi kyllä pestä kädet heti, sillä päänahka on hirveän hyvä elastusalusta: siellä on kosteaa ja lämmintä, siellä on ravintoa – ja mikrobit tykkää, Väre-Hautala kuvailee.

Joskus, ainakin naisten vessassa, saattaa nähdä tilanteen, jossa juuri pestyt kädet "kuivataan" hiuksiin, jolloin myös hiusten pörrötys saadaan hoidettua samalla. Ammattilainen on tiedosta kauhuissaan.

– Oikeasti totta?! Sanoisin, että jos joku kuivaa käsiään hiuksiin, niin siirtäisi kuivaustoimenpiteet vaikka sinne puseron helmaan, koska sekin on parempi paikka. Yleensäkin jos miettii ihmistä, missä on eniten mikrobeja, niin kaikki karvaiset alueet on yleensä niitä, joissa mikrobit viihtyy.

Tarkista myös vessan saippua-annostelija

Yksi asia, jota monikaan ei tiedä, on, että saippua on mikrobeille erittäin mieluinen kasvualusta. Siksi ammattilainen suositteleekin tarkistamaan, millainen saippua-annostelija yleisessä vessassa on.

– Varsinkin ennen vanhaan oli paljon annostelijoita, joihin kaadettiin vain vanhan päälle uutta saippuatäydennystä, ja saippua on sinällään hirveän hyvä mikrobien elastusalusta eli saippua voi olla likaista. Nykyään näkee paljon saippua-annostelijoita, joissa on täyttöpussi, ja silloin voi olla varma, että saippua, jota sieltä tulee on puhdasta, koulutuspäällikkö Jaana Väre-Hautala kertoo.

Myöskään yleisessä käytössä ollutta palasaippuaa ei kannata käyttää. Väre-Hautala kuitenkin muistuttaa, että kaikissa asioissa kannattaa pitää maalaisjärki mukana. – Esimerkiksi kotona voin käyttää palasaippuaa huoletta, hän toteaa.