Himasen 400-sivuinen raportti julki: "Suomessa on henkinen kestävyysvaje"

Raportin mukaan henkinen kestävyysvaje on Suomelle suurempi haaste kuin talouden ja hyvinvoinnin kestävyysvaje. Himasen tutkimusryhmän raportti julkistettiin tänään.

politiikka
Pekka Himanen esittelemässä tulevaisuustutkimustaan Säätytalolla.
Pekka Himanen esittelemässä tulevaisuustutkimustaan Säätytalolla Helsingissä 12. huhtikuuta.Yle

Filosofi Pekka Himasen ryhmän raportin mukaan Suomessa on henkinen kestävyysvaje. Sitä pidetään suurempana yhteiskunnallisena haasteena kuin hyvinvoinnin ja talouden kestävyysvajetta.

Suomen ongelmien katsotaan liittyvän erityisesti luovuuden ja hyvinvoinnin kulttuuriin. Ongelmina pidetään erityisesti Suomessa vallitsevaa häpeän ja kateuden ilmapiiriä, jossa epäonnistumista pidetään henkilökohtaisena häpeänä, mutta jossa ei myöskään hyväksytä toisten onnistumista.

Kriittistä suhtautumista maahanmuuttoon pidetään paitsi kulttuurisena myös taloudellisena ongelmana, varsinkin kun se on perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen heijastunut laajasti myös muihin puolueisiin.

Sen sijaan Suomessa vallitsevaa kansainvälisesti poikkeuksellista luottamuksen kulttuuria pidetään suurena kansallisena voimavarana, jonka varassa muutokset ovat mahdollisia.

Hyvinvointivaltio pakko uudistaa

Raportin mukaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on välttämätöntä päivittää, koska nykyinen järjestelmä ei enää toimi. Nykykehityksellä esimerkiksi vuoden 2030 tilanne olisi Suomessa mahdoton, koska silloin joka kolmas yli 15-vuotias olisi eläkkeellä.

Raportin mukaan uudistus pitää tehdä niin, että kaikki kokisivat hyötyvänsä kokonaisuudesta. Toistaiseksi uudistaminen ei ole edennyt, koska kaikki osapuolet puolustavat omia valtaintressejään.

- Vaihtoehdot ovat siis politikointi tai yhdessä onnistuminen, raportissa todetaan.

Sen mukaan uudistusta kaipaavat lähes kaikki hyvinvointiyhteiskunnan suuret linjat: pitäisi siirtyä puutteiden korjaamisesta hyvinvoinnin edistämiseen, siirtyä jälkeenpäin reagoinnista ennakoivaan toimintaan, alkaa kohdella ihmisiä subjekteina eikä objekteina, käsitellä hyvinvointia kokonaisuutena eikä sen osina ja siirtyä kohti osallistavampaa yhteiskuntaa.

Arvokas elämä

Raportin keskeinen viesti on, että kaikkien mahdollisuus arvokkaaseen elämään on nostettava kansalliseksi tavoitteeksi. Himanen on edistänyt ajatusta arvokkaasta elämästä myös aiemmissa töissään.

Hän määrittelee raportissa arvokkaan elämän siten, että "ihminen kokee terveellä tavalla oman arvokkuutensa, jonka pohjalta hän voi nähdä toisten ihmisten vastaavan arvokkuuden - lopulta kaikki kulttuuriset ja sukupolvirajat ylittäen maailmanlaajuisesti ja myös tulevien sukupolvien suhteen."

Tätä toteutettaisiin käytännössä uudistamalla hyvinvointivaltio, siirtymällä ekologiseen talouteen, ottamalla arvokkaan elämän ideologia osaksi koulujen kasvatustyötä, muuttamalla suomalaista johtamis- ja työkulttuuria sekä muuttamalla poliittista johtajuutta visionäärisempään suuntaan.

Pekka Himasen ja Manuel Castellsin tutkimusryhmän noin 400-sivuinen tutkimus julkaistiin tänään. Siinä on käyty läpi kuuden case-tutkimuksen avulla erilaisia malleja yhdistää nykyisen informationaalisen ajan kehitys sekä inhimillinen kehitys. Suomen osuus on vain osa tutkimuskokonaisuudesta.