Moottoritien katteen kauppakeskuksen onnistumisen takana seisoo yksi nainen

Helsinki-Tampere moottoritie sulkeltaa Hämeenlinnan kohdalla tunneliin, jonka päälle nousee parhaillaan kauppakeskus ja asuintaloja. Hankalaan paikkaan tehty kate vaatii projektijohtajalta kokemusta ja taitoa. Tiukkaan paikkaan houkuteltiin työmaanvetäjäksi Riitta Jokivuo, joka pitää hanketta työuralle osuneena lahjana.

Kotimaa
Riitta Jokivuo tiiliseinän vieressä kuvattuna
Tiina Kokko / Yle

Kukapa kolmostietä suhaava ei olisi pannut merkille yhtä maan haastavimmista rakennushankkeista; moottoritien katetta.

Moottoritie on katettu Hämeenlinnassa reilun 200 metrin matkalta, katuinfrastruktuuria on muutettu ja uusi ramppi moottoritielle rakennettu.

Onhan tämä ainutlaatuinen kohde; rakennetaan moottoritien päälle keskelle kaupunkia.

Riitta Jokivuo

Paikalla on rakennusoikeutta reilut 45 000 kerrosalaneliömetriä, josta kauppakeskukseen on varattu 27 800 ja asunnoille 17 690 kerrosalaneliömetriä. Pysäköintitiloja tulee 800 autolle, ja hankkeessa pyörii rahaa reilusti yli sata miljoonaa. Asuntojen ja liiketilojen rakentamisesta vastaa NCC ja projektijohtaja Riitta Jokivuo.

Ihan kylmiltään tähän ei ole lähdetty.

– Olin juuri aloittamassa kotona remonttia, kun töistä soitettiin. Sanoin, että "Mulla on täällä kämppä revitty auki ja viisi miestä ihmettelemässä mitä pitäisi tehdä, joten ei nyt ehdi kiinnostaa!", nauraa Riitta.

– Sitten tietenkin kun perehdyin asiaan, niin eihän siitä voinut kieltäytyä. Olen ollut työpäällikkönä toimistorakennuksissa ja liiketoimintakiinteistöissä, mutta ne on rakennettu keskelle peltoa. Onhan tämä ainutlaatuinen kohde; rakennetaan moottoritien päälle keskelle kaupunkia. Erityispiirteenä on myös koko. Tontin pinta-ala on äärestä laitaan noin kolme hehtaaria, eli kooltaan se on kolmen, neljän tavallisen kaupunkikorttelin kokoinen.

– Jos olisin ollut uran puolivälissä, en ehkä olisi uskaltanut mutta nyt tämä tulee luonnolliseksi osaksi työuran kaarta. Olen monta kertaa sanonut tätä hanketta lahjaksi, ratkaistavaa on riittänyt, enkä ole töissä ainakaan pitkästynyt!

Vissi auktoriteetti hyvällä pelisilmällä

Riitta Jokivuo on ollut rakennusalalla vuosikymmeniä. Ensin raksan apunaisena, nyt jo toistakymmentä vuotta päällikkötehtävissä.

En halua olla mikään naisten puolestapuhuja, mutta luulen että tänä päivänä rakennusalalle tulevilla naisilla on helpompaa kuin 1980-luvulla.

Riitta Jokivuo

– En halua olla mikään naisten puolestapuhuja, mutta luulen että tänä päivänä rakennusalalle tulevilla naisilla on helpompaa kuin 1980-luvulla. Muistan kommentin ekalta työmaalta, kun minulle sanottiin, että "Ota likka pakkis ja lähe Venäjälle". Se jäi mieleen.

Puhelin pirisee, palaverit on aikataulutettu jonoon ja vastuu reilun 200 hengen työmaasta on suuri. Millainen luonne tässä tehtävässä pitää olla?

– Työssä pitää pystyä pitämään monia asioita vireillä samaan aikaan, nähdä niiden tila ja se, mikä on oleellisin kohta mihin nyt täytyy tarttua. Asiat täytyy nähdä kolmiulotteisesti ja osata katsoa niin, että jos tämä jatkuu näin, niin mihin se sitten johtaa. Vissiä auktoriteettia ja jämäkkyyttä pitää olla, että saa viestin menemään kerralla perille. Toisaalta pitää olla myös ihmisten ja itsensä lukukykyä, että tietää missä tarvitaan tukea, milloin on hyvä flow ja milloin toinen jaksaa vain päivän kerrallaan, sanoo Riitta Jokivuo.

Johtajan jakkara on usein yksinäinen. Mistä saat apua silloin kun haluat kysyä neuvoja?

– No, oma esimies on tietysti yksi. Olen itse käynyt työnohjaajakoulutuksen ja käytän itsekin työnohjaajaa. Suhteen täytyy tietenkin perustua täyteen luottamukseen. Oma työnohjaajani on osapuilleen samanikäinen henkilö, joka ei liity rakennusalaan mitenkään. Tämänkaltainen "peili" tekee arvokkaita huomioita itsestä. "Kun puhut tästä asiasta, näytät iloiselta, kun taas kerrot tuosta, näytät ahdistuneelta, mitähän tässä voisi olla takana?". Työnohjaus on auttanut minua paljon, kertoo Riitta Jokivuo.

Kahvihuone ei suurta päällikköä pelkää

Jättimäinen rakennushanke on edennyt aikataulussaan ja suunnitelmien mukaan. Ei ilman poikkeusta.

Ote Yle Hämeen uutisista:

NCC:n mukaan rakennusvirhe aiheutti seinäelementtien romahduksen Hämeenlinnan katetyömaalla. Kaksi viikkoa sitten kauppakeskuksen rakennustyömaalla sattui vakava ja uhkaava onnettomuus, kun poikittaispalkki ja siihen ripustetut seinäelementit romahtivat pihakannelle. Pudonneet betonielementit murskasivat alle jääneen työkoneen.

Riitta Jokivuo muistaa päivän hyvin.

Jouduimme odottamaan viimeisen elementin nostamisen loppuun saakka tietoa siitä, onko joku ihminen jäänyt alle.

Riitta Jokivuo

– Se oli perjantaiaamu, kesäkuun seitsemäs päivä ja kaikki olivat aamukahvilla. Onneksi. Kuusitoistametrinen palkki kaatui ja sen mukana muitakin elementtejä. Jouduimme odottamaan viimeisen elementin nostamisen loppuun saakka tietoa siitä, onko joku ihminen jäänyt alle. Se oli piinaavaa.

– Koko tapahtumaketju piti selvittää jokaista yksityiskohtaa myöden, ihminen ihmiseltä. Mitä itse tein, mitä jätin tekemättä, ja niin edelleen. Peili tuli tutuksi varmaan kaikille. Selvittäminen kesti pari viikkoa ja onnettomuuden jälkeen muutimme tarkistussysteemejä vieläkin tiukemmiksi, muistelee Riitta Jokivuo.

Raskas työ vaatii raskaat jutut. Tuleeko kahvihuoneessa hiljaista kun Riitta lipuu paikalle?

– No, ei varmasti. Muistan uraltani vain kaksi kertaa, jolloin on pitänyt sanoa, että "Suu kiinni, tuo ei ole enää asiallista kuultavaa". Jokaisella ammattikunnalla on oma jargoninsa, raksatyömaalla vielä ihan omansa. Työilmapiirimittauksessa meillä on ollut hyvät tulokset, teemme tiukassa tahdissa töitä, joten yhteishengen on oltava hyvä. Kerran viikossa pistän kypärän ja takin päälle ja kierrän työmaan, se on kuitenkin kaikista oikein paikka, sanoo NCC:n projektijohtaja Riitta Jokivuo.

– Siellähän se rakentaminenkin tapahtuu.