Uusien kylien tulevaisuus on asukkaiden varassa

Vallalla oleva suuntaus taajamien tiivistysrakentamisesta kyseenalaistaa uudisrakentamisen vanhojen kylien yhteyteen. Suunnittelijoiden mukaan etäälle taajamista rakentamista pitäisi hillitä pienemmän hiilijalanjäljen nimissä. Suomalaisten halua asua maalla on kuitenkin synnyttänyt viime vuosikymmeninä erityisesti lapsiperheiden suosiossa olevia uusia kyliä.

Kotimaa
Perhe lähdössä
Petri Aaltonen / Yle

Syrjäläisen perhe rakensi kahdeksan vuotta sitten omakotitalon Tohkalan kylään Kangasalle. Taajamaan on toistakymmentä kilometriä ja takapihalla siintelee Längelmävesi.

- Palvelut on ne mitä on ja lisää ei varmaan tule, kertoo Harri Syrjäläinen. Rauhaa haettiin ja sitä on saatu, toki niin että naapurit ovat sopivan lähellä, mutta toisaalta sopivan kaukana.

Syrjäläisen pihassa seuraa neljälle lapselle tekee kolme ponia ja kissa. Tontti on yli hehtaarin, joten sille mahtuu myös kunnollisen kokoinen poniaitaus.

Kylien nauha on vahvistunut

Ponsantien varteen on rakennettu 2000-luvulla useita uusia omakotitaloja ja asukasluku on kasvanut tasaiseen tahtiin. Vastaavanlaisia uusia kyliä on syntynyt viimeisten parin kolmen vuosikymmenen aikana useita. Vaikka ne vastaavat hyvin suomalaiseen asumisihanteeseen, niiden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, sanoo Oulun yliopiston professori Toivo Muilu.

- Tämä nykyinen suunnitteluihanne puhuu eheyttämisestä, tiivistämisestä asutusrakenteen osalta, joka on vastoin näitä uusia kyliä.

Tämä nykyinen suunnitteluihanne puhuu eheyttämisestä, tiivistämisestä asutusrakenteen osalta, joka on vastoin näitä uusia kyliä.

Toivo Muilu

Tiivistä rakentamista perustellaan useimmiten hiilijalanjäljen pienentämisellä.

- Aika yleinen näkemys suunnittelijoiden parissa on, että tämän tyyppiset alueet ovat huonoja, koska ne edellyttävät sekä palveluihin että työpaikkoihin liikennettä paljon enemmän kuin ne alueet, jotka on rakennettu keskustojen sisälle, Toivo Muilu perustelee vallalla olevia näkemyksiä. Mutta toisaalta toisenlaisiakin näkemyksiä on, sanoo Muilu.

Tulevaisuuden asuminen suurennuslasin alla

Suomen Akatemialla on käynnissä laaja tutkimusohjelma, joka pyrkii tarkastelemaan asumisen kehitystä ja muotoja tulevaisuudessa. Ohjelmaan sisältyy myös uusien kylien tulevaisuutta tarkasteleva tutkimus. Yksi tutkimuksen kohdealueista on Ponsantien varren kylänauha Sammalistosta Tohkalaan.

Tutkimuksessa yritetään ratkoa uusien kylien synnyttämiä ristiriitoja niin asukkaiden, suunnittelun kuin kestävän kehityksenkin näkökulmista.

- Uskon, että löydämme hyviä esimerkkejä uusien kylien toimivuudesta ja saamme sitä kautta työkaluja niiden varalle.

Toisaalta Muilu arvelee, että suomalaisten into maalla asumiseen on laimenemassa, eivätkä seuraavat sukupolvet enää halua kauas taajamista.

Kylissä asutaan vastustuksesta huolimatta

Kangasalla kylien rakentumista on alettu ohjailla lähemmäksi koulua ja rakentamisen sallimista harkitaan tällä hetkellä entistä tarkemmin. Kangasalan kunnasta kerrotaan, että lupahakemuksia on viime vuosina tullut harvempaan tahtiin, mutta syyksi arvellaan yleistä rakentamisen lamaa.

Syrjäläisen perhe on kotiutunut Tohkalan kylään hyvin. Koulu on lähellä ja naapurista löytyy seuraa niin lapsille kuin aikuisillekin. Harrastus- ja yhdistystoimintaa kyläläiset pyörittävät omin voimin ja keventävät arjen taakkaa muun muassa kimppakyydeillä.

Minä pitäisin tätä enemmänkin tulevaisuuden kehityksenä, eikä tätä saisi yrittää kaikilla keinoin jarruttaa ja vaikeuttaa.

Pirkko Syrjäläinen

Jos asukkailta kysytään, niin uusissa kylissä asutaan tulevaisuudessakin. Pirkko Syrjäläinen ei ainakaan usko, että uudet kylät tyhjenisivät ja ajatuskin niiden asuttamisen vaikeuttamisesta harmittaa.

- Minä pitäisin tätä enemmänkin tulevaisuuden kehityksenä, eikä tätä saisi yrittää kaikilla keinoin jarruttaa ja vaikeuttaa. Minusta se on aivan älytöntä, Syrjäläinen toteaa.