Hayao Miyazakin elokuvat

Moni tämän listan animaatioista on klassikko.

kulttuuri
Lehdistökuvaa elokuvasta Naapurini Totoro.
Kinghill / Cinema Mondo

Lupin III - Cagliostron linna (1979)

Hayao Miyazakin ensimmäinen pitkä elokuva on myös ainoa, joka ei tätä nykyä kuulu Studio Ghiblin elokuviin. Cagliostron linna on toiminnantäyteinen seikkailuelokuva James Bondin ja Indiana Jonesin hengessä. Vahvistamattoman huhun mukaan elokuvaohjaaja Steven Spielberg olisi kehunut elokuvan takaa-ajokohtausta yhdeksi elokuvahistorian parhaista.

Tuulen laakson Nausicaä (1984)

Miyazakin sarjakuvaan perustuva postapokalyptinen fantasiaseikkailu menestyi niin hyvin, että se rohkaisi ohjaajaa perustamaan Studio Ghiblin yhdessä Isao Takahatan kanssa. Yhdysvalloissa vuonna 1985 nimellä Warriors of the Wind julkaistu versio leikattiin niin erinäköiseksi, että kesti 20 vuotta ennen kuin tekijät sallivat elokuvan julkaistavan uudestaan englanniksi.

Laputa - linna taivaalla (1986)

Laputa on yksi harvoista Ghibli-elokuvista, jotka eivät menestyneet Japanissa omana aikanaan. "Kymmenen vuotta myöhemmin ihmiset sitten kertoivat pitävänsä siitä”, ohjaaja Hayao Miyazaki muistelee. Tieteiselementeillä höystetyn seikkailuelokuvan nimi vaihdettiin Yhdysvalloissa, koska Laputa kuulostaa espanjaksi härskiltä.

Naapurini Totoro (1988)

Studio Ghiblin maskotti on myös tärkeä japanilainen vientituote. ”Totoro näyttää katsovan sinua, mutta oikeasti se katsoo kauas”, Miyazaki sanoo. Suomi on ainoita maita, jossa Naapurini Totoro on katsotuin Ghibli-elokuva Henkien kätkemän sijaan.

Kikin lähettipalvelu (1989)

Nuori noita oppii tulemaan toimeen omillaan toisessa pienten lasten suosikissa. Elokuvan fiktiivisen Koriko-kaupungin katukuvassa on jälkiä kaupungeista eri puolilta Eurooppaa. Hayao Miyazaki on maininnut tärkeimmäksi inspiraatiokseen Ruotsin Visbyn, minkä lisäksi kaupungista on bongattu Tukholmaa, kroatialaista kaupunkimaisemaa sekä Euroopan ulkopuolelta Australian Adelaiden kellotorni.

Porco Rosso (1992)

Edeltäneitä Ghibli-elokuvia aikuisempi satu oli Miyazakin rakkaudentunnustus lentämiselle. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen hävittäjän siaksi kirotun lentäjän tarina onkin monella tavoin lähin vastine ohjaajan viimeiselle elokuvalle.

Prinsessa Mononoke (1997)

Tähtien sotaan verrattu eeppinen fantasiatarina luonnon ja ihmisen yhteentörmäyksestä oli ensimmäisiä kertoja, kun Ghibli-elokuvassa käytettiin tietokoneella tehtyjä efektejä. Tuottaja Toshio Suzuki taisteli mahdollisia leikkauksia vastaan: ”Olin kuullut, että herra Weinstein leikkaa elokuvat mielestään amerikkalaisille sopiviksi. Käydessäni Yhdysvalloissa vein hänelle lahjaksi aidon samuraimiekan. Se tarkoitti: älä leikkaa elokuvaamme.” Suuritöinen Prinsessa Mononoke oli ensimmäinen tuotanto, jonka valmiiksi saatuaan Hayao Miyazaki ilmoitti saaneensa tarpeekseen ohjaamisesta.

Henkien kätkemä (2001)

Tämä omituisten otusten paraati voitti Berliinin elokuvajuhlien kultaisen karhun ja parhaan animaatioelokuvan Oscarin. Yhtenä taustatekijänä Oscar-palkinnolle on pidetty New Yorkin MoMA:ssa järjestettyä Miyazaki-näyttelyä, joka teki hänen elokuvataidettaan tunnetuksi Yhdysvalloissa. Henkien kätkemä ohitti aikanaan Titanicin Japanin katsotuimpana elokuvana. Se on yhä kotimaansa ykkönen, mutta kymmenen kärkeen mahtuu myös kolme muuta Ghibli-elokuvaa: Liikkuva linna, Prinsessa Mononoke ja Ponyo rantakalliolla.

Liikkuva linna (2004)

Miyazakin vaikeimpana pidetty elokuva sai maailmalla paljon katsojia _Henkien kätkemän _menestyksen vanavedessä. Elokuvaa on verrattu muun muassa David Lynchin tuotantoon. Wynne Jonesin romaanin filmatisoinnin piti olla animeohjaaja Mamoru Hosodan heiniä, mutta Miyazaki jatkoi Hosodan keskeytettyä.

Ponyo rantakalliolla (2008)

Myös tämän Pienen merenneidon version piti jossakin vaiheessa olla Hayao Miyazakin viimeinen elokuva. Se on ohjaajan paluu perheen pienemmille sopivan elokuvan pariin.

Kaze tachinu (2013)

Miyazakin virallisesti viimeinen pitkä animaatio on vuoden katsotuin elokuva Japanissa. Harrastuksena syntyneeseen sarjakuvaan perustuva aikuinen draama yhdistää hävittäjäsuunnittelijan elämäkerran ja Hori Tatsuon samannimisen romaanin sairauskertomusta. Miyazakin sarjakuva oli myös eräänlainen käänteinen Porco Rosso, sillä siinä kaikki muut henkilöt paitsi Jiro olivat sikoja. Elokuvassa hahmot ovat kaikki ihmisiä.